Hirvasvaaralla 26.6.2014-
Hei vain. Matka on siis saatu aluilleen. Aholanvaarasta pääsin kiireiltäni lähtemään klo 14.00 aikaan. Tämä Aholanvaaran ja Hirvasvaaran välinen soratieosuus on noin 5 km, joten sehän matka meni siinä hujauksessa. Tie kulkee Oulankajoen vierustaa, niin että joki paikoin tietä kulkiessa tekee mutkan aivan tien kyljessä. Tällä välillä tapaa muutaman tilan, osaksi autioina, osaksi asuttuina.
Tultuani perille Hirvasvaaraan, kävin katsomassa vanhaa Hirvasvaaran koulua, Lahtelan K-exstran ja Koilliskunnan rakennuksia. Koulu ja Lahtelan kauppa olivat vielä kutakuinkin hyvässä, siistissä kunnossa, vaan Koilliskunnan rakennus oli jo pahoin kärsinyt. Tänne Hirvasvaaralle jään sukulaisteni luo yöksi.
______
Asutushistoriaa:
Mitä näihin Aholanvaaraan tulee, tuntee kansa muutamia syntytaruja, eli perimätietoa kylän ensiasukkaista. Niistä saanen kirjoittaa pitemmästi sitten kirjassani, vaan lyhykäisyydessään saatan kertoa siitä seuraavasti:
Kerrotaan ja totena pidetään tietoa, että Aholanvaaran ensi asuttajat olisivat olleet Nojosen -sukua Kuusamosta. Niin kerrotaan Nojosen isännän tulleen Kuusamosta (vaiko Posiolta?) asumaan Hirvasvaaralle. Täällä suku sikeni ja niin myöhemmin, jäi yksi pojista hoitamaan isänsä tilaa. Toinen pojista oli muuttanut asumaan Aholanvaaraan ja niin oli Aholanvaara saanut ensiasukkaansa. Hirvasvaaran vanhimpina sukuina pidetään täällä Kuuselan sukua, että Tuuliaista.
Perimätietoon ei aina ole luottaminen, onhan liikkeellä muunneltua ja vääristynyttä, ellei täysin paikkaansa pitämättömiä seikkoja ja taruja. Nojosten kohdalla on kuitenkin löydettävissä varmuus asiakirjoista. Mitä kirkonkirjat, että muut asiakirjat ovat Nojosen suvusta Hirvasvaaran ja Aholanvaaran asuttajina selvää antaneet, on tässä muutamia tietoja:
Erkki Erkinpoika Nojonen, s. 1690 - k. 24.10.1770, hukkunut Hirvasjärven kylässä.
Haudattu 18.4.1770. Puoliso: Lisa Heikintytär Värriö, s. noin 1700 - k. 30.4.1770.
Lapset:
-Lisa Erkintytär Nojonen, s. 20.3.1765 - k. 13.5.1826.
-Antti Erkinpoika Nojonen-Ahola, s. 26.12.1740 - k. 1.6.1811, kuollut pistokseen.
Haudattu 27.11.1811. Avioitunut 26.12.1763 Anna Antintytär Pesosen kanssa, joka s. noin 1736 - k.18.5.1808, kuoli kovaan kuumeeseen.
-Johan Erkinpoika Nojonen, kl lapsena 1742.
-Niilo Erkinpoika Nojonen, s. 17.6.1745 - k. 25.2.1770.
Matti Enbuske kirjoittaa tutkimuksessaan "Lapinmaan maaoikeudet- Asutus ja maankäyttö keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun":
"Kuolajärvi (Salla) oli suuri kylä, jossa oli vuonna 1706 kirjattu veroluetteloon 28 lapinveron maksajaa. Heistä kuitenkin vain 12 maksoi veron, sillä viisi oli kuollut ja yhdeksän oli joutunut kerjuulle. Ketään ei ollut siirtynyt uudistilalliseksi, mutta Hirvasjärvellä todettiin Lauri Koistisen maksavan Markus Ollinpojan kalavedestä lapinveron. Koistinen oli ilmeisesti Kuusamon puolella asuneita uudistilallisia. Lapinsukuja olivat ainakin Moija, Millo (Miulu/ Miulus), Harri, Sajak (Saija/Sarri), Komits, Svart (Musta), Peuna, Koria eli Korva, Kursu, Nillo (Niulus), Telni (Tenni) ja Junsa (Jöns). Lisäksi 1700-luvun alussa mainittiin Nääs (Todennäköisesti tarkoitti myös Nilloa/Niulusta) ja ”Kaupa Mees”, joka hukkui vuonna 1707 Kemijärveen. Seuraavana vuonna 1708 Nääsin paikalle oli ilmestynyt Lauri Räisänen, joka oli ilmeisesti ensimmäinen Kuolajärvelle uudistilan raivannut talonpoika. Myöhemmistä tiedoista selviää, että Lauri Räisänen asui Hirvasjärvellä ja oli tullut sinne varmaankin Kuusamon suunnasta. Epäilemättä Lauri oli hankkinut itselleen nimenomaan Nääsin/Nillon veromaan, koska hän maksoi lapinveroa".
Hän jatkaa: "Lauri Räisäsen kanssa muutti yhteen vuonna 1742 Erkki Nojonen (saattaisi olla edellä mainittua Nääsin/Nillon/Niuluksen sukua), ja kun Räisänen kuoli, tuli hänen paikalleen vuonna 1748 Pekka Matinpoika Kuljunen. Nojosen puoliskosta halottiin vuonna 1752 vielä veromaa Pekka Tuuliaiselle. Kaikki asuivat vanhaa lapinveromaata. Käräjillä asuinpaikan nimenä mainittiin Hirvasjärvi, josta muotoutui siten pääasiassa Kuusamon suunnasta tulleiden talonpoikien asuttama kylä."
Enbusken laajamittainen työ asutushistorian eteen on korvaamaton. Niin kuin ymmärtää saattaa, on Hirvasjärvi (siis Hirvasvaara) on kuulunut usean tilallisen omistukseen. Enbusken mainitsee Hirvasjärvellä asuneen lapinsuvun Nääsi/Millon.
_____
No se asutushistorian selvityksistä Hirvasvaaran kohdalla. Saanen lisätä tähän muutamia reissupäivien 11.-16.6. aikana otettuja kuvia:
11.6. Sallan Saijan Autiokoski ja Miuluksentien silta.
12.6. Sallan Mukkalaa.
12.6. koivutilkku Raatikan pelloilla. Tässä tilkussa sanotaan sijainneen aikanaan kylän ensimmäinen talo.
12.6. oma polkupyörä rinkkoineen Kuolajoen sillalla Sallan Kotalan kylässä.
13.6. Sallan Onkamonkylän läpi virtaava Onkamojoki.
16.6. Sallan Selkälän autiotaloja, takaa avautuvat maat ja vaarat Venäjälle.
16.6. Sallan Kallungin kylän järveä, edessä Iivananlahden tie (silta) ja Mustikkaniemi, jossa paljon puhuttujen Kuhmitsalaisten kerrotaan aikanaan asuneen.
16.6. Niemelää.
Tuulinen ja sateinen keli näin matkatessa. 16.6. Leusjärven rannalla.
Tällaisia kuvia näin tällä erää. Hyviä öitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti