Vietämme tänään (6.2) saamelaisten kansallispäivää. Meille pohjoisen ihmisille se on verellisen perintömme puolesta arvokas juhla, jolloin voimme muistaa saamelaista kulttuuria, saamelaisia esivanhempiamme ja heidän jälkeensä jättämää perintöä. Minulle, joka kantaa suomalaisen verenperinnön ohella myös saamelaista verenperintöä, tämänpäiväinen juhla on yhtä tärkeä siinä missä suomalaisuutta edustavat kansalliset juhlat.
Omia juuria on hyvä muistaa ja kunnioittaa. Vanhojen Sodankylän, Sompion, Kemikylän, Kuolajärven, Kitkan ja Maanselän saamelaisten jälkeläisenä lisään tähän yhden Elias Lönnrotin (s. 1802 - k. 1884) Savukosken (ent. Kemikylän) tienoolta vuonna 1841 muistiinpanemista keminsaamenkielisistä lauluista T. Itkosen käännöksen kanssa.
Laulu kertoo matkanteosta, jolloin äiti laulaa lapselleen kehtolaulua. Laulussa mainitaan ilmeisesti myös Savukosken koillisosassa ja Sallan pohjoisosassa kiemurteleva Värriöjoki:
Aljeme tääll liutustella
mield liukusedde
kuste lei moi tjselmeaaltoist
kuste lfefei mui hortaats
kuste lei moi lotaits
rieggestjsilmines ryödökutsunes
peyvve ällin nollastalla
rieggestjsilmines käätsetalla
eläs sure juoljitun
eläs surr kierrejjen
vai vai vai vaarrotell
alji munni vaive vaaru
alji munni kyörry tuoji
nuiku nuiku paarnotsen
Verrä voannits raujistall
suunnets sun paarnoitsen
pedslout kaavest eleskaarre
näyle palkaid vaadel
sulle ruougi vossaid käidsestall.
Alamme nyt laulaa
kyliä myöten liuahtelemaan
kuss' oli minun silmävaatimeni
kuss' oli minun hurttani
kuss' oli minun lintuni
rengassilmillähän, rautakynsillähän
pöyän päällä istuu
rengassilmillään katselee
elä sure jalkojani
elä sure käsiäni
vain vain vain varottele
alko mulle vaiva matka
alko mulle iso työ
nuku nuku lapseni
Värriön vuoma rauistelee
herättele herättele lapseni
petäjälahen koassa elelen
kesä polkuja kävelen
syys roukuvia vasoja katselen.
 |
| Maahan sortuneita kelohonkia Sallan Känespellan laella, v. 2016. - N. R. |
Kirjoitan paremmalla ajalla kirjoituksen Sallan suunnalta löytämistäni muinaisjäännöksistä! Julkaisen lisäksi Kalevalan päivänä, 28 helmikuuta, kirjoituksen kalevalaisesta runoudesta Pohjois-Suomessa.
Palatkaamme siis pian asiaan!
Ps.
Hyvää helmikuuta koko lukijakunnalle!
- Niko Rytilahti.
