Salla-Posio-Kemijärvi -matkani kesäkuussa 2014.

MATKAN SELONTEKOA.

(Lue edellinen tekstielmä matkani tarkoituksesta.) 

Salla-Posio-Kemijärvi matka:

Sallan Saija (Lähtöpaikka)- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta (Päätepaikka). Matkaa yhteensä n. 220 km.

Matkan taitan polkupyörällä, majoitus-, retki-, ja kirjaamisvarusteet sekä metallinetsimet mukanani. Ensimmäisen matkani kokonaismääräiseksi pituudeksi laskin 220 kilometriä. Tälle taipaleelle lienee saan aikaani kulumaan monta viikkoa, eikä tarkkaa aikaa matkan kestolle saa lasketuksi. Parikymmentä päivää on aika lähellä matkan keston totuutta. Saanen esitellä matkani kulun: 

MATKA I- pätkä 1.

Ensimmäinen vaihe:
Saijalta 9 km Mukkalaan, Mukkalasta 1,5 km Raatikkaan, Raatikasta 2,3 km Särkelään ja Särkelästä 2,5 Kotalaan. Kotalassa tulen näiden kilometrien jälkeen yöpymään? Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Toinen vaihe: 
Kotalasta 6,2 km Tuohikylään, Tuohikylästä 4 km Hanhikankaalle josta 4,2 km Kelloselkään. Kelloselässä olisi tarkoitus yöpyä. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Kolmas vaihe:
Kelloselästä 6,3 km Vaadinselkään, Vaadinselästä 9,8 km Sallan kirkonkylään. Kirkonkylässä yritän käydä kaupassa ja vierailla Hopeaharjulla että Palvelutalolla. Tieto matkasta ilmoitetaan etukäteen. Kirkonkylältä 8,5 km Sallatunturille ja Talviskotalammelle, jossa vietän seuraavan yön. Talviskotalammella käyn mittailemassa ja luonnos-telemassa erään kivilatomuksen, joka suurella todennäköisyydellä on lappalaisaikainen liesikiveys. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Neljäs vaihe:
Talviskotalammelta (Sallatuntureilta) poljen 10, 2 km Onkamon tienhaaraan, josta jatkan matkaani 9,8 km Onkamon kylälle. Onkamo alkaa olla jo niin laajamittainen, kulttuurihistoriallisest hyvin arvokas kohde, joten sillä saattaa mennä aikaa. Onkamosssa olisi tarkoitus käydä ihastelmassa ja mittailemassa ennestään MV:n (Museo-Viraston) tiedossa olevia kohteita, että käydä toteamassa uudet, ennestään tuntemattomat jäänteet. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Täällä saatan viettää seuraavan yön, jos en kerkeä jo jo jatkamaan matkaani, jos niin käy, poljen 7,2 km Hossovaaralle tai vielä eteenpäin 6 km aina Selkälään. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Viides vaihe: 
Herättyäni joko Onkamossa, Hossovaaralla tai Selkässä, alkaa tutkimus Selkälässä. Selkälä on kulttuurihistoriallisesti yllättävän rikas kohde, eikä sen menneisyyttä suinkaan ole liiaksi ylöskirjattu, tai sen jäänteitä tutkittu. Selkälästä poljen 11,9 km Kallunkiin, missä viides päivä sitten kuluukin. Kallungissa minulla onkin paljon kuultavaa ja nähtävää. Illalla päivitys blogiin. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Kuudes vaihe:
Kallungista 8,5 km Niemelään, täällä pyrin tutkimaan ja kuulostelemaan Kenttäniemen tapahtumia. Täällä aikani tutkittuani suuntaan kohti Hautajärveä (matkaa 11,6 km), jossa en tee sen suurempia selvityksiä, onhan kylästä olemassa yksi kirjallinen talletettua aineistoa. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Hautajärveltä (-kylästä) poljen 4 kilometriä, päästäkseni Leusjärvelle atimoiden luokse. Täällä vietän vapaata, leväten ja huokaisten noin viikon- kaksi verran. Täällä Leusjärvellä ollessani parantelen, lisään kuvia, ja kirjoitan puhtaaksi ylöskirjoittettua, että nauhoitettua aineistoa.

MATKA I- pätkä 2.

Seistemäs vaihe:
Levättyäni ja tankattuani, lähden matkaani jatkamaan (11,5 km) päästäkseni Aholanvaaraan. Aholanvaarasta teen erikseen oman selvityksen, joten en ole varma tutkinko paikkaa sen paremmin. Aholanvaarasta 5 km Hirvasvaaraan. Hirvasvaaralla minulla saattanee mennä aikaa, eihän paikasta ole juuri mihinkään kirjoitettu. Hirvasvaaralta 13 km Karhujärvelle. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Kahdeksas vaihe:
Karhujärveltä 2,3 km Morottajaan, jossa sielläkin menee aikaa. Morottajasta 10,6 km Paloperälle. Täällä, kulttuurihistoriallisesti rikkaassa kohteessa menee aikaa. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Yhdeksäs vaihe:
paloperältä lähdettyni, suuntaan Posion puolelle (matkaa 6 km) Nolimoon. Nolimosta suuntaan Jumiskoon, jonne Nolimosta tulee matkaa non 7 kilomertiä. Nämä ovat kummatkin historiallisesti hyvin rikkaita kohteita. Jumiskosta palaan taas ja käännyn nyt kohti Kemijärveä, Peräposiontietä pitkin. Tästä tienristauksesta matkaa kemijärven Lehtolan kylään tulee matkaa 30 kilometriä, joilloinka on paras levätä tämän välisellä tieosuudella. Tällä väillä ohitan pienempiä paikkoja, mm: Irnijärven, Ala-Askanjärven ynnä muita paikkoja. Paikannimistön mukaan tämä väli on yhtälailla kultuurihistoriallisesti arvokas kohde, toivon mukaan saan niistä selkoa matkallani. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Kymmenes vaihe:
Herättyäni ja päästyäni Lehtolaan, oltuni siellä hetken aikaa, jatkan matkaani kohti Rytilahden kylää, jonne lehtolasta matkaa tulee vain 4 km. matkan väillä vastaani tulee kemijärven Äpräänniemi (nykyisin saari), jossa peurahautoja. Rytilahdessa minua kiehtoo eritoten oman suvun tarina ja paikannimi kenttäniemi (nyk. saari kemijärvessä) ynnä muut kohteet. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Yhdestoista vaihe:
Rytilahdesta 3,3 km Hirvasjärvelle, johon MV (MuseoVirasto) on merkinnyt olevaksi kaksi pystysä olevaa, lahonnutta kalapatsasta. Käyn näitä tietty katsomassa. Täältä Hirvasjärveltä matkaan 6,5 km päästäkseni Soppelaan, vanhan lapinkylän- "Vihtalan" sijaintipaikkaan. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.

Kahdestoista vaihe:
Soppelasta 7 km Isokylään. Täällä menee lie aikaa. Täältä 4 km Kallaan- ja Sipovaaraan, mistä pyrin saamaan talletettua yhtälailla tietoutta. Sipovaaran nokasta sillan yli (1,6 km) Kemijärven kaupungille eli Kuumaniemeen. Kaupungissa tarkoitus käydä kaupassa että ehkä jossain vanhainkodilla? kaupungin keskustasta 7 km halosenrantaan, Termuslahden pohjukkaan, mihin lopetan matkani, jääden atimoihin. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
 
Tällainen olisi tulevan reissun reitti.
T: NIko Rytilahti.

Suunnitelma tulevan kesän 2014 kansantietouden keräys, -eli tarinantalletus- matkasta

Rovaniemen keskustassa 31.5.2014-

Seuraavassa tekstielmässä tuon esille tulevan kesän suunnitelmat tarinankeruu-matkasta. Kansantietoutta ei todella talleteta liiaksi asti. Ennen aikaan perimätiedon-talletus ja kansan-tietouden tutkimus kuului herrassäätyjen, virkamiesten ja pappien toimiin. Nykyään, oman kotiseudun historiaa saattaa tallettaa jo jokainen meistä. On ilolla havaittava kasvava kiinnostus kotiseutujemme kulttuuriperinnettä ja menneisyyttä kohtaan. Yhä useammasta kylästä ollaan kokoamassa omaa kyläkirjaa, tai muistelua. Sitä ei kuitenkaan talleteta tarpeeksi. Jokaiselle paikkakunnalle ei löydy kirjajaa tarinoita ja muistitietoja tallettamaan. Laajamittaisia muistikuvien keruita ei ole tehty sitten vuosikymmeniin. 

Saanen esimerkkinä luetella Itä-, ja Koillis-Lapissa toimineita muistikuvien ja perimätietojen tallettajia aikajärjestyksessä:

=

-1748, Pappi Nils Fellmanin kertomus Kemijärvestä. 

-1770, Apulaispastori Elias Lagus, Kuvausyritys Kemin Lapin Kuusamon (eli mukaanlukien Kuolajärven) pitäjästä. Suomentanut Seppo Ervasti 1975.

-1818-1840, Kirkkoherra Jaakko Fellman (s.1795 - k.1875), "Jaakko Fellmanin Muistiinpanois-ta Lapissa, 1907", koottu ja suomennettu Fellmanin muistiinpanoista 1820-luvulta + erinäisiä kertomuksia.

-1841, Elias Lönnrotin (s.1802 - k.1884) ja M. A. Castrenin (s.1813 - k.1852) pienimuotoiset muistiinpanot Suomen Itä-Lapista.

-1869 Kirjallinen Kuukausilehti, Kirkkoherra Johan Fredrik Thauvónin (s.1828 - k.1918)  keräämät ja kokoamat 3 osaa: "Katsahdus entisiin ja nykyisiin oloihin Kuolajärvellä I, II ja III".

-1881, Muinaistutkija ja valtioarkelogi Hjalmar Appelgrenin matka vuonna 1877. Matkalla kerätystä aineistosta koottu teos: "Muinaisjäännöksiä ja Tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa". 

-1887, Artturi Snellmanin (s.1864 - k.1924) keräämästä ja muiden selvityksistä (mm. J. J. Karvonen, K. Stenvik', N. Liaka, S. Castren) kasaama teos: "Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja IX- Oulun kihlakunta". Kirjassa Kuusamon pitäjän, -ei Lapin alueen vaiheita.

-1914, G. A. Anderssonin (s.1854 - k.1925) keräämä, kasaama ja kokoama teos: "Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista".

-1930, W. J.  G. Krogerus-Ritoniemen keräämä, kasaama ja kokoama kuvaus: Kuolajärven (Sallan) pitäjän Historia.

-1939, Samuli Paulaharjun teos, "Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää".

Tässä lista niistä merkittävimmistä pioneereista, jotka loivat ns. perustan historiantutkimukselle Koillis- ja että koko Itä-Lapin suunnalla.

MATKASTA:

Olen suunnitellut omaa, kesän tulevaa "kansantietouden kenttätutkimus"- eli "keräysmatkaa". Matkan olen ajatellut aloittavani Kesäkuun alkupuolella, vaan riippuu tämä tietty ilmankelistä että muutamista muista tekijöistä. Matkan tarkoitus on saada talletettua ja ylöskirjattua reitin välillä tavattavien kylien ja kohteiden eri vaiheista, menneisyyttä aina ammoisista ajoista viime vuosikymmenille saakka käsittelevän ajanjakson. 

Matkan taitan polkupyörällä, mukanani laavuteltta, makuupussi, eväät, vaatteet ym. muut varusteet, nauhuri, kirjoitusvälineistö, puhelin verkkoyhteyksineen ja metallinetsin. Reittini kulkee Sallan Saijalta aina Hautajärvelle ja siitä Paloperälle, Posion puolelle ja siitä edelleen Kemijärvelle. Matkallani keräämäni aineisto olisi tarkoitus koota useammaksi eri teokseksi, joidenka tulisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. 

Ensimmäinen teos käsittelisi Sallan Kunnan puolella kerättyä ja koottua aineistoa. Teokseen lainaan ja viittaan kohtia lukuisten muiden tutkimuksista että teoksista. Ensimmäisen kirjan nimeksi lienee tulee: "Muinaisjäännöksiä ja Muisteluksia, Osio I, Sallan kunta", ja olisi se valmistuva tämän vuoden syksyn aikana. Toinen osio käsittelisi lienee Posiota, Kolmas osio lienee Kemijärveä. Suunnitelmissani olisi myöhemmin tulevaksi seuraavia matkoja:

Salla-Posio-Kemijärvi matka:

Sallan Saija- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta.
_

Kemijärvi-Pelkosenniemi matka:

-Kemijärven Halosenranta- Tohmo- Leväranta- Tapioniemi- Vuostimo- Kiemunkivaara- Saunavaara-Pelkosenniemi-Kairala-Luiro ja Aapajärvi.

_

Pelkosenniemi- Savukoski matka:

-Pelkosenniemi- Huotarinvaara- Lunkkaus- Viitaranta- Savukoski.

-Savukoski- Hihnavaara- Värriö- Seitajärvi- Tanhua- Kiurujärvi ja Martinkylä.

_

Kuusamon matka:

Sallan Hautajärvi- Oulanka- Ruvanaho- Ollilanjärvi- Ronttivaara- Käylä- Kurtinvaara- Tiermasjärvi- Juuma- Säkkilä- Kantojoki- virkkula- Suorajärvi- Vuotunki- Määttälänvaara- Multasniemi- Heikkilä- Kärpänkylä- Lämsänkylä- Kemilä- Mustaniemi- Sänkikangas- Kuusamo.

No nämä edellämainitut retket ovat vielä pitkän suunnittelun ja laatimisen takana, ei mennä asioiden edelle. Sen sijaan Salla-Posio-kemijärvi matka on jo ajankohtainen.

Teoksiini on tekeillä kyläkohtainen selvitys, perimä- ja muistitietojen kirjo. Teoksen tietty voisi julkaista aikaisemminkin, vaan ilmenisi siinä silloin suurempaa vaillinaisuutta. Tulevalle kesälle 2014 suunnitellut matkat ja erinäiset tutkimukset ovat tulevaa teosta ajatellen välttämättömät.
Aineistoa on nyt oleman jo runsaasti, vaan en ole tyytymässä vähäpätöiseen, oheiseen muistelukseen. Se mikä tehdään, tehdään kunnolla- pätee tässäkin asiassa. Osiossa pyrin käsittelemään eri kylien vaiheita aina varhaisimmista ajoista aina viime vuosikymmeniin, samalla esille tuoden omia kaivuita ja kenttätutkimuksia. 

Jotenka, kyselen nyt neuvoja ja esityksiä tulevain kesän muinaisjäännösten, tarinain ja lyhykäisten muistelusten tallettamiseen. Asenteeni on seuraava: Talletetaan se, mitä vielä voi tallettaa, kaikki vanhain muistelus on arvokasta, ja se tulisi tallettaa pikimmiten, sillä saataisiin aikaan mitä tarkin ja laajin tekstinkirjo. Etsinnöissä ja talletusreissuilla on muistettava, että oli se sama, kuka sen tallettaa, oli kyseessä tarina tai irtain esine, on se kuiten paras tallettaa, sillä tavoin saamme säilytettyä kulttuurihistoriallisen perinteen.

Seuraavassa matkan -selonteossa tuon ilmi matkankulustani.
T: Niko Rytilahti.