N. Rytilahti, Heinäkuun 31 päivänä. Tähän olen koonnut muutamia kirjoituksiani ja muistiinpanoja, kuvien kera. Tässä siis kesän kulkua aikaväliltä 19.5. - 30.7.2014.
30.7.2014 Rovaniemellä-
Hei vain. Kirjoitellaanpa taas ajan ratoksi ja riemuksi. Rovaniemelle palasin eilen kello 14:00 aikoihin. Mitään sen suurempia suunnitelmia tälle viimeiselle lomaviikolle ei ole tehty, mutta ajatuksena olisi käydä vielä pieni pyrähdys pyöräilemässä.
Viime päivät Sallassa kortteerasin Karhujärvellä. Karhujärvellä aika kului tutkimuksissa muutamissa paikoissa. Matkat tutkimuksilla tulivat suurimmaksi osaksi liikuttua veneellä, onhan Karhujärven seutu hyvin runsasvesistöistä.*)
(* Tutkimuksissa Karhujärvellä sain tietoon puolenkymmentä lappalaisten seitapaikkaa, joista paikan päällä kävin tarkistamassa kolme paikkaa. Tietooni tuli myös pari pyyntikuoppaa, että tieto lappalaisten hautapaikasta. Tarkistamillani seitapaikoilla tapasin parissa kohtaa joukon epämääräisiä kivilatomuksia. Puisia seitoja eli keripäitä/pattasia tapaa täällä useassa paikkaa, vaan ne ovat suurimmaksi osaksi hävitetty joko ilkiteon, tai vahingon kautta.
Tässä sitten kuvia Karhujärven tienoilta:
Hei vain. Kirjoitellaanpa taas ajan ratoksi ja riemuksi. Rovaniemelle palasin eilen kello 14:00 aikoihin. Mitään sen suurempia suunnitelmia tälle viimeiselle lomaviikolle ei ole tehty, mutta ajatuksena olisi käydä vielä pieni pyrähdys pyöräilemässä.
Viime päivät Sallassa kortteerasin Karhujärvellä. Karhujärvellä aika kului tutkimuksissa muutamissa paikoissa. Matkat tutkimuksilla tulivat suurimmaksi osaksi liikuttua veneellä, onhan Karhujärven seutu hyvin runsasvesistöistä.*)
(* Tutkimuksissa Karhujärvellä sain tietoon puolenkymmentä lappalaisten seitapaikkaa, joista paikan päällä kävin tarkistamassa kolme paikkaa. Tietooni tuli myös pari pyyntikuoppaa, että tieto lappalaisten hautapaikasta. Tarkistamillani seitapaikoilla tapasin parissa kohtaa joukon epämääräisiä kivilatomuksia. Puisia seitoja eli keripäitä/pattasia tapaa täällä useassa paikkaa, vaan ne ovat suurimmaksi osaksi hävitetty joko ilkiteon, tai vahingon kautta.
Tässä sitten kuvia Karhujärven tienoilta:
-Komea järvimaisema. Kuvassa näkyy saari, jonka kerrotaan olleen lappalaisten hautapaikka. Saaressa tavataan kuuleman mukaan muutama kuopanne.
-Karhujärven Ruumissaari, jonka sanotaan olleen Karhujärveläisten vanha väliaikaishautapaikka. Tässä
saaressa tavataan ainakin 5 varmaa 2x1 metristä hautakuopannetta, että myös pari
epävarmempaa painannetta.
_____
26.7.2014- Hirvasvaaralla-
Päivä alkanee olla pulkassa. Päivä on kulunut Hirvasvaaralla ukkini veljen luona ollessa erinomaisesti. Mansikkamaalta saatu päivänsato lähenteli kymmentä litraa.
Mitä päivällä vallinneesta kelistä voi kertoa, häiritsi olotilaamme painostava ukonilma. Täällä ukkosrintama jakautuu lännessä itää kohti matkatessaan kahdeksi, toisen kaistaleen väistyessä Maaninkaan, toisen kiertäessä Hirvasvaaran Vilman puolelta. Lähimmillään ukkonen jyrisi parin kilometrin päässä. Ukkonen herättää sitä kohtaan suurta pelkoa, nöyrtymystä ja kunnioitusta, on se niin suureellinen voima.*)
*) Muistan hyvin lapsuudesta sen, kuinka ukkosen jyristessä, kerääntyi "sukukunta" kumisaappaat jalassa olohuoneeseemme. Oli kello mitä tahansa, vaikka keskellä yötä, mentiin aina olohuoneeseen saappaat jaloissa seisoskelemaan. Se kummastutti. Ukkonen herättää kyllä nämä samat pelon tuntemukset myös minussa, muttei kuiten siinä määrin, että kesken yön heräisi vetämään saappaita jalkaan.
Päivä alkanee olla pulkassa. Päivä on kulunut Hirvasvaaralla ukkini veljen luona ollessa erinomaisesti. Mansikkamaalta saatu päivänsato lähenteli kymmentä litraa.
Mitä päivällä vallinneesta kelistä voi kertoa, häiritsi olotilaamme painostava ukonilma. Täällä ukkosrintama jakautuu lännessä itää kohti matkatessaan kahdeksi, toisen kaistaleen väistyessä Maaninkaan, toisen kiertäessä Hirvasvaaran Vilman puolelta. Lähimmillään ukkonen jyrisi parin kilometrin päässä. Ukkonen herättää sitä kohtaan suurta pelkoa, nöyrtymystä ja kunnioitusta, on se niin suureellinen voima.*)
*) Muistan hyvin lapsuudesta sen, kuinka ukkosen jyristessä, kerääntyi "sukukunta" kumisaappaat jalassa olohuoneeseemme. Oli kello mitä tahansa, vaikka keskellä yötä, mentiin aina olohuoneeseen saappaat jaloissa seisoskelemaan. Se kummastutti. Ukkonen herättää kyllä nämä samat pelon tuntemukset myös minussa, muttei kuiten siinä määrin, että kesken yön heräisi vetämään saappaita jalkaan.
_____
24.7.2014 Hirvasvaaralla-
Hirvasvaaralla ollaan nyt nämä pari tulevaa päivää. Kovin on helteiset kelit näin ulkoilla. Tuntuu että ilma on vielä näin iltanakin läkähdyttävän kuuma. Tuuli on kohtalaista niin, että järvi lainehtii kirkkaana. Täällä olisi tarkoitus oleman ainakin hetkisen aikaa, jonka jälkeen olisi siirryttävä Karhujärvelle. Täällä on sitten tiedossa tarkempia tutkimuksia, vaan olisihan tässä pienihetki aikaa hengähtää.
Eilinen päivä kului Aholanvaarassa. Siellä nyt ei tullut sen koommin vanhoista raatailtua, mitä nyt oli puhetta vanhasta "läskipolusta", jonka sanottiin kulkeneen Aholanvaaran Matoahosta maita myöten Rytijärvelle ja edelleen Kallunkiin. Polku on enimmäkseen toiminut heinä- ja kalamiesten kulkutienä.
Kursussa aika kului hyvin tutkimuksia tehden. Kävimme kaivuulla parissa paikkaa, mitään suurempia löytämättä. Ainoa mainittava esinelöytö tehtiin Keskijärven rannasta. Rannasta löysimme hopealusikan. Lusikassa oli oleman vuoden 1938 hopealeimat ja kaiverrukset: Keskim. II P. 1938. Ilmeisimmin siis kakkossijan palkinto, lienee hiihtopalkinto?
Hirvasvaaralla ollaan nyt nämä pari tulevaa päivää. Kovin on helteiset kelit näin ulkoilla. Tuntuu että ilma on vielä näin iltanakin läkähdyttävän kuuma. Tuuli on kohtalaista niin, että järvi lainehtii kirkkaana. Täällä olisi tarkoitus oleman ainakin hetkisen aikaa, jonka jälkeen olisi siirryttävä Karhujärvelle. Täällä on sitten tiedossa tarkempia tutkimuksia, vaan olisihan tässä pienihetki aikaa hengähtää.
Eilinen päivä kului Aholanvaarassa. Siellä nyt ei tullut sen koommin vanhoista raatailtua, mitä nyt oli puhetta vanhasta "läskipolusta", jonka sanottiin kulkeneen Aholanvaaran Matoahosta maita myöten Rytijärvelle ja edelleen Kallunkiin. Polku on enimmäkseen toiminut heinä- ja kalamiesten kulkutienä.
Kursussa aika kului hyvin tutkimuksia tehden. Kävimme kaivuulla parissa paikkaa, mitään suurempia löytämättä. Ainoa mainittava esinelöytö tehtiin Keskijärven rannasta. Rannasta löysimme hopealusikan. Lusikassa oli oleman vuoden 1938 hopealeimat ja kaiverrukset: Keskim. II P. 1938. Ilmeisimmin siis kakkossijan palkinto, lienee hiihtopalkinto?
_____
21.7.2014 Kursussa.
Kursussa ollaan oltu jo eilisestä.
Helteitä meinaa pitää, sais jo hellittää...
Helteitä meinaa pitää, sais jo hellittää...
-Kursun Kotijärven Huutoranta, paikka, jossa väki on rantaan tultuaan huutanut venekyyditystä kylään. Huomioi rannan suuri kivi, jolla on lienee ollut hyvä istua ja odottaa kyytiä.
_____
15.7.2014 Pyhätunturilla-
Huomenna paluu polkupyöritse Kemijärvelle täältä Pyhältä, riittää mökkeilyt.
Kelit ovat olleet vallan kuumia, ei siinä ettei niitä yhteen aikaan kaivattu. Siitä sitten olisi tarkoitus suunnata kaivuille Kelloniemeen. Tutkimusten jälkeen suuntana Salmivaara ja Kursu, loman lopuksi Hautajärvi, Leusjärvi, Aholanvaara, Hirvasvaara ja Karhujärvi.
-Komeat olivat kalliot ja repeymät Pyhätunturin Pyhäkurussa.
_____
Kuvia 10.-11.7.2014 pyöräreissulla-
Sanottakoon totena, niin jalat ovat aika rauskana. Matkanteko kului rivakkaan hyvän seuran täydentämänä.
Ensimmäinen matka: Lähtö klo 14.30- Kemijärven Halosenranta-Pyhätunturi, siis noin 58 km.
Matkan kulku: Lähtö 9:40 Pyhätunturin Kiimaselkä- klo 10:40 Luostotunturi- klo 14:00 Aska- klo 15:00 Sodankylän kirkko- klo 20:30 Pelkosenniemi- klo 22:30 perillä Pyhätunturin mökillä. Matkan tarkkaa pituutta en tiedä, vaan (aiemmin 58+) 130 kilometrin päivämatka taitaa olla aika lähellä.
Ensimmäinen matka: Lähtö klo 14.30- Kemijärven Halosenranta-Pyhätunturi, siis noin 58 km.
Matkan kulku: Lähtö 9:40 Pyhätunturin Kiimaselkä- klo 10:40 Luostotunturi- klo 14:00 Aska- klo 15:00 Sodankylän kirkko- klo 20:30 Pelkosenniemi- klo 22:30 perillä Pyhätunturin mökillä. Matkan tarkkaa pituutta en tiedä, vaan (aiemmin 58+) 130 kilometrin päivämatka taitaa olla aika lähellä.
-Menopelimme tällä pyörämatkalla. Juuri lähdetty Kemijärveltä kohti Pyhätunturia.
-Matka jatkui seuraavana päivänä kohti Sodankylää.
-Sodankylän vanha kirkko.
-Pitkät olivat suorat tievälillä Sodankylä-Pelkosenniemi.
_____
6.7.2014 Sallassa-
Muistattehan, kun mainitsin Blogini Salmivaaran -osiossa H. Appelgrenin vuonna 1879 tallettaman maininnan Salmivaarasta: "Salmijärvellä on asunut kaksi lappalaista Olli ja Vuolu. Vuolu rupesi sitten taloksi Kantolaan Märkäjärvellä." Tähän alkujaan kirjoitinkin, ettei tarinoita Ollista, tai Vuolusta olisi enää olemassa, sillä olisivat ne jo ehtineet vaipua unholaan. No, ähähää, ei kauaakaan aikaa, kun muutamat kyläläiset muistivat kertoa minulle muistelun Vuolusta:
_____
19.5.2014 Rovaniemellä-
Helteet ovat saapuneet, sanotaan, yhtä yllättäen, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tänään tosiaan oltiin rikkoa toukokuun lämpöennätyksiä. Tahtoi kohta puolin olla liiankin kuuma. Aamulla sitä kiskoi mustan takin vain niskaan. Kun pääsi pihalle, oli miltei samantien läkähtyä ja ei kuin viedä takki takaisin naulakkoon. Onnekseen pääsimme viettämään koulunkäynti-aikaa metsässä, opiskellen metsätyypittelyjä ynnä muuta.
Viikonloppu kului Sallan Salmivaarassa, etsiskellessä metalleja ja kierrellessä tallettamassa vanhain muistoja. Tänä viikonloppuna tuli puheeksi sadinjuonnot ja sen sellaiset. Niistä laadittakoon yksi osio tulevaan opukseeni.
Helteet ovat saapuneet, sanotaan, yhtä yllättäen, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tänään tosiaan oltiin rikkoa toukokuun lämpöennätyksiä. Tahtoi kohta puolin olla liiankin kuuma. Aamulla sitä kiskoi mustan takin vain niskaan. Kun pääsi pihalle, oli miltei samantien läkähtyä ja ei kuin viedä takki takaisin naulakkoon. Onnekseen pääsimme viettämään koulunkäynti-aikaa metsässä, opiskellen metsätyypittelyjä ynnä muuta.
Viikonloppu kului Sallan Salmivaarassa, etsiskellessä metalleja ja kierrellessä tallettamassa vanhain muistoja. Tänä viikonloppuna tuli puheeksi sadinjuonnot ja sen sellaiset. Niistä laadittakoon yksi osio tulevaan opukseeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti