Viime vuosien vähäpätöisiä tutkimuksia Rovaniemen Ounasvaaralla:

Olen näinä viime kesinä, aikani ratoksi, tutkiskellut hiukan tätä Ounasvaaraa. Pienimuotoisia ovat toki nämä tutkimukset olleet, mitä nyt olen silmäillyt maastoa etsien sieltä vanhemman aikaisia merkkejä ihmisestä. 

Suurimmalta osalta löydöt koostuvat vuosilukumerkinnöistä, joita olen löytänyt Ounasvaaran kallioista ja mäntyihin hakatuista pilkoista. Samoin, löytyy sieltä muutamia, kivistä kasattuja kivirakennelmia, suojavalleja, eli kehäelmiä ja kivilatomuksia. Nämä suojalatomukset ovat tiettävästi saksalaisten sotilaiden rakentamia, kivilatomukset taas suurimmaksi osakseen ovat tietty nuoremman aikaisia rajapyykkejä, että turistien kokoamia monumentteja. Lukuisia ovat myöskin jäänteet saksalaisten parakeista ja suojakaivannoista. Pätkiä juoksuhautoja tapaa sellä sun täällä. Tällaisia olivat huomioimani merkit Ounasvaaralla. Saakoon vuosimerkinnät tässä ensin sijaa:

Muistokirjoituksia ja vuosilukumerkintöjä.

Näitä merkintöjä tulin löytäneeksi Ounasvaaralta yhteensä liki kolmattakymmentä, suurin osa kaiverrettuina Ounasvaaran Juhannuskallioon. Niitä kannattaa käydä ihastelemassa, ottaa vielä liidun matkaan, että saa kirjaimet vahvempina näkyviin. Kun vain kiinnittää katseensa sileäpintaisiin kallioihin, voi niitä helposti löytää, myös vaaralla kasvaviin, vanhoihin mäntyihin kannattaa kiinnittää huomioita, josko sen kylkeen olisi pilkka veistetty ja siihen jotain kaiverrettu. Yhden vanhemman tällaisen puun tulin löytäneeksi Ounasvaaran länsirinteestä. Arvattavasti niitä on siellä yhä enemmälti, en vain tullut enempää löytäneeksi.

   Tämän hongittuneen, vanhahkon männyn käkkärän kyljestä löytyi jo osittain peittynyt, ihmiskäsin tehty pilkka. Pilkasta saattoi vielä lukea seuraavaa: ... 8 1 : R : J ... 

Tuo edellämainittu luku ...81, jää mieltämme arveluttamaan. Suurella todennäköisyydellä se on vuosiluku merkintä. Sitä voisi arvella vuosimerkinnäksi 1881, puun koon ja pilkan peittyvyyden perustein, vaan varmuutta tälle asiallehan en voi antaa. 1981 se ei voi olla, se on varma.

Muita vanhempia merkintöjä en puista tullut löytäneeksi. Nuorempia merkintöjä löytyi toki, vaan ne olivat enemmälti nopeasti tehtyjä ja heikosti erottuvia. Osaan puista oli saatettu sen pintaan kaivertaa sydän, nimikirjaimet, tai muuten jokin kuva. Tähän honkaan oli puun myötäisesti, eli pystysuoraan piirrustettu: V. V. 12. 8. 13. Se vain ihmetytti, kun kävin puuta 2013 keväällä katsomassa, mitä päivämäärä sillä nyt tarkoitetaan. Onko se nyt sitten päivämäärä 13.8.2012, mene ja tiedä, kuitenkin, hyvin nuoren ajan merkistä on kyse.

__________

Juhannuskallioon hakatut merkinnät.

Jos joku Ounasvaaralla, eritoten Juhannuskalliolla liikkuneista ei ole vielä ehtinyt huomata sitä, että vaaran kallioihin on merkkejä hakattu, saakoon hän sen nyt tietää tässä. Kalliota tarkemmin tutkimalla, voi merkit silmäillen havaita. Jotkut merkeistä, etenkin vanhemmat, ovat jo varsin kuluneita. Niitten lukuun, jos niitä lähemmin tutkia haluaa, kannattaa ottaa apuvälineekseen jonkinlaisen taulu-liidun, joilla tekstiä voi sitten vahvistaa. 

- Juhannuskalliota keväällä 2013.

Jos lähdetään merkintöjen vanhimmasta päästä liikkeelle, ovat vanhimmat merkinnät tiettävästi tuolta 1850-luvun puolelta. Eräät rovaniemeläiset minulle kertoivat vuosilukuja löytyväksi aina 1700-luvulta. Itse en niin vanhoja päässyt löytämään. Siinä muuan vuosimerkintä 1 8 6 1.

  Suurimaksi osaksi ovat nämä merkinnät nimikirjaimia, sekavia, lyhennettyjä tekstejä, joista en ottanut tolkkua. Ihmeellisiä kirjaimia, osakseen venäläisiä, osakseen aivan tolkuttomia. 

Monelaista vierasta kieltä ja vieraita sanoja löytyy tästä kalliosta. En niitä ole sen enempää yrittänytkään tutkiskella. kalliosta löytyi mm. tällaisia nimikirjaimia: IT. , K.H. , EFWRT I 8 (?), V.K., J.E.K., K.A., e.K., O. N., E.L.H.V ja niin edelleen.

Eräs mielenkiintoisimmista kaiverruksista oli tämä: J. Auren 1856, vanhin löytämäni kaiverrus kalliolta. Mitä olen selkoa ottanut, ja edellä tiennyt, tuohon aikaan, on täällä toiminut suurena vaikuttajana, Komissioni-maanmittari Petter Wilhelm Aurén. Hänen laajamittaisesta työstään kartoittajana on tässä äskettäin ilmestynyt kirja Matkani Lapimaassa 1867. On todennäköistä, että kaiverruksen J. Auren on jossain määrin sukua P. W. Aurenille, vaan selkoa en ole asiasta lähtenyt ottamaan. Mielenkiintoa kyllä riittäisi asian tutkimiseksi.

Tällaisia soikeroita näkyi olevan eräässä kirjoituksessa. Muuta selvää en kaiverruksesta ottanut, kuin tekstin alapuolella esiintyvän vuosiluvun 1 9 1 0. Muita vuosiluvuin varustettuja kaiverruksia olivat merkinnät: T.P. 1881, VP 1941, T.T 1873 (tai 1973) ja yksinäinen vuosiluku 1963.

Niin tässäkin, on Juhannuskallioon hakattu teksti kovin vaikeaselkoista. Hienosti ovat etukirjaimet tehty, tyylikäine koukeroineen. "j. G.s .ULOB, RHS 1883"- voisi lukea siinä. 

-Arveluttavimpia oli kenties tämä hakkausten kirjo. Muista hyvin erottuva, hyppivin kirjaimin hakattu teksti: H. AA. ,96 A=(väärin päin)... H.K.A. N.F(?).J. I. (Ei aivan selvä, mutta suurin piirtein nuin) ja alla 2, V 1708 (todella epäselvä eli tulkinnanvarainen). Tässä olisi siis mahdollisesti kaiverrus 1700-luvulta. Näitä olisi syytä tutkia vielä tarkemmin.

-Toisinaan kirjamet oli hakattu kallioon huolella, tyylitellysti, vaikka ihan vain nimikirjaimet: R. M.

-Tässä kanssa eräs taidonnäyte, G, Hak (?).

 -Ja menee vain prameammaksi. Ylös on kaiverrettu kuva juhannusyön auringosta, sen alapuolelle nimet seuraavasti:

Elsa  Aino

Reino  Jaakko

1 9  24/6  38.

Tällaisia olivat siis kaiverrukset Juhannuskalliolla Rovaniemen Ounasvaaralla. Tuohon reunaan sovitan vielä kaiverruksen: DIE ELCHE 75. Saksankieltä, suomeksi se tarkoittaa sanaa "hirvi". Tosi asiahan on se, etten ole millään voinut kaikkia merkkejä kalliosta löytää, vaikka iitä vielä sulanmaan aikaan kesällä kävin kolmanteen kertaan katselemassa. Pitäkäähän silmänne auki, jos jotain löytyy, niin olisi mukava, jos ilmeneeraisitta tännekin päin :)

__________