Tervehdys! (Päivitetty ja päivitetään edelleen).

Tervetuloa blogini pariin. 

Mikäli sinua kiinnostavat suomalainen -, ja saamelainen kulttuuriperintö; pohjoisen Suomen kansantarut, kertomaperinne, uskomusperinteet, ja tapakulttuuri, - voisi tämä olla yksi paikka, mistä sinulle voisi niihin liittyen löytyä mielenkiintoisia lukuhetkiä. Esittelen blogissani vanhan polven keskuudesta keräämääni tietoutta; suullista kansanperinnettä: suullista perimätietoa, satuja, runoutta, uskomuksia jne.

Mitä sitten tarkkaan ottaen kerään? Painopiste talletuksillani on ollut paikallinen kertomaperinne, yleensä juuri vanhempi perimätieto, mutta kun aikaa on riittänyt, olen ottanut muistiin myös kertojan omaa elämäkertaa ja muistikuvia.

Eri aiheita, mitä haastateltavilta olen yleisimmin tiedustellut, ovat ainakin kansantarut, -vainolaistarinat, ensiasutukseen liittyvät tarinat, yms.), uskomusperinteet - kertomukset shamaaneista-, trulleista- ja parantajista, eläimiin ja erilaisiin tapahtumiin liittyvät uskomukset ja riitit yms., metsästykseen ja kalastukseen liittyvät tarinat, maanviljelykseen liittyvät tarinat, sekä paikannimiin liittyvät tarinat. Kyselen myös tietoja erilaisista persoonista, kuten entisajan erakko- ja kulkumiehistä sekä kylähulluista. Myös eri sanojen etymologian selvittely on saanut yhä suuremman sijan työskentelyssäni.

Mielestäni on ollut myös tärkeä kysellä tietoja entisaikaisista ammateista ja näiden ammattien entisistä harjoittajista, kuten sepistä, tinureista, laukkukauppiasta, kuppaajista, poromiehistä yms. Huomiota keruussa ovat saaneet myös kaikenlaiset vanhemmat vitsit, entisajan lorut, runot ja laulut. 

Miten ja mistä olen sitten saanut tietoni? Niin kuin sanoin, olen kerännyt materiaalia vanhoja ihmisiä haastatellen. Ilman autoa, pyörän tai kävellen liikkuminen on näiden vanhojen ja viisaiden luona ollut hidasta ja joskus jopa vaivalloista, - mutta matkoillani haalima, arvokas tieto kyllä korvaa vaivannäön. Tietoja olen kerännyt kokoon eri ikäisiltä, yleensä 65-85 vuotiailta, jopa 90-100 vuotiailta ikävaareilta ja muoreilta. Ilo on ollut molemminpuolista, - monesti niin yksinäiset, omillaan asuvat, niin kuin sairastelevatkin vanhat ovat saaneet muistella mieluisiaan ja huomata jonkun kiinnostuvat kertomastaan. Jälkeen heinäkuun keruutyö helpottui, kun sain ajokortin ja oman auton. 

Mistä olen sitten kaiken tiedon saanut blogiin koottua? - Tiedot olen saanut itse keräämästä materiaalista, osin taas lainattuna vanhemmista lähteistä. Näitä ovat mm. varhaisemmin toimineiden, oppineiden tutkijoiden tekstit ja kuvaukset. Oma materiaali koostuu haastatteluiden yhteydessä otetuista äänitteistä, muistiinpanoista ja matkoilla otetuista valokuvista. Aineistoa on ehtinyt kertyä jo melkoinen määrä.

 Vanha kansa on saanut kokea täällä monet muutokset: He ovat kokeneet niin sota-ajan, rauhan-, pula-, kuin jälleenrakennuksenkin ajan, nähneet Suomen nousukauden, sähkön ja elektroniikan tulon ja monet muut muutokset. 

Ennen sähkön ja television tuloa vapaata aikaakin kulutettiin erilailla kuin nykyisin. Siitä muistelevat vanhat:

"Sillon ennen vanhaan se vapaa aika, mitä nyt kotitöiden jälkeen jäi, kulutettiin jutustelun ja tarinoinnin parissa. Kylän vanhatkin kokoontuivat iltahämärissä yhteen taloon, muurin eli piisin äärelle ja rupesivat sinä menneitä muistelemaan. Me penikatkin kuuntelimme vanhojen tarinointia, yleensä taka-alalla, sillä monesti lapsia ei päästetty häiritsemään vanhempien ihmisten juttelua. Toisinaan vanhat taas viihdyttivät lapsia ja niin he kertoivat kaikenlaisia satuja, kuin kummitusjuttujakin, arvoituksia sekä loruja. Jälkeen television ilmaantumisen vanhojen tarinointia ei enää niin paljon kuunneltu."

KUVA  I: Haastattelijan aikaisempi menopeli ennen ajokorttia ja autoa Kemijärven Isollakylällä 13.6.2015. Tarakalla haastattelijan matkassa kulkeva laukku, mihin mahtuu kaikki haastattelijalle oleellinen tarvike; muistivihkot, kynät ja äänitin eli äänentallennin.

KUVA II: Oulankajoki-vartta Kalliokosken tuntumassa, Sallan Aholanvaara, - omakätinen piirros.

Mitään sen suurempaa päämäärää en ole itselleni asettanut: Kunhan voisin jatkaa työtäni yhä jatkossa, ja mieluista olisi, jos siitä kehkeytyisi minulle vuosien saatossa vakinainen ammatti. Noh, "toivossa on hyvä elää, - sanoo lapamatokin". 

(Tässä keskeneräinen esittely. Kirjoitan ja päivitän sitä yhäti, kun vain aikaa liikenee).

Terv. Niko Rytilahti, 17.6.2015.