Suunnitelma tulevan kesän 2014 kansantietouden keräys, -eli tarinantalletus- matkasta

Rovaniemen keskustassa 31.5.2014-

Seuraavassa tekstielmässä tuon esille tulevan kesän suunnitelmat tarinankeruu-matkasta. Kansantietoutta ei todella talleteta liiaksi asti. Ennen aikaan perimätiedon-talletus ja kansan-tietouden tutkimus kuului herrassäätyjen, virkamiesten ja pappien toimiin. Nykyään, oman kotiseudun historiaa saattaa tallettaa jo jokainen meistä. On ilolla havaittava kasvava kiinnostus kotiseutujemme kulttuuriperinnettä ja menneisyyttä kohtaan. Yhä useammasta kylästä ollaan kokoamassa omaa kyläkirjaa, tai muistelua. Sitä ei kuitenkaan talleteta tarpeeksi. Jokaiselle paikkakunnalle ei löydy kirjajaa tarinoita ja muistitietoja tallettamaan. Laajamittaisia muistikuvien keruita ei ole tehty sitten vuosikymmeniin. 

Saanen esimerkkinä luetella Itä-, ja Koillis-Lapissa toimineita muistikuvien ja perimätietojen tallettajia aikajärjestyksessä:

=

-1748, Pappi Nils Fellmanin kertomus Kemijärvestä. 

-1770, Apulaispastori Elias Lagus, Kuvausyritys Kemin Lapin Kuusamon (eli mukaanlukien Kuolajärven) pitäjästä. Suomentanut Seppo Ervasti 1975.

-1818-1840, Kirkkoherra Jaakko Fellman (s.1795 - k.1875), "Jaakko Fellmanin Muistiinpanois-ta Lapissa, 1907", koottu ja suomennettu Fellmanin muistiinpanoista 1820-luvulta + erinäisiä kertomuksia.

-1841, Elias Lönnrotin (s.1802 - k.1884) ja M. A. Castrenin (s.1813 - k.1852) pienimuotoiset muistiinpanot Suomen Itä-Lapista.

-1869 Kirjallinen Kuukausilehti, Kirkkoherra Johan Fredrik Thauvónin (s.1828 - k.1918)  keräämät ja kokoamat 3 osaa: "Katsahdus entisiin ja nykyisiin oloihin Kuolajärvellä I, II ja III".

-1881, Muinaistutkija ja valtioarkelogi Hjalmar Appelgrenin matka vuonna 1877. Matkalla kerätystä aineistosta koottu teos: "Muinaisjäännöksiä ja Tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa". 

-1887, Artturi Snellmanin (s.1864 - k.1924) keräämästä ja muiden selvityksistä (mm. J. J. Karvonen, K. Stenvik', N. Liaka, S. Castren) kasaama teos: "Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja IX- Oulun kihlakunta". Kirjassa Kuusamon pitäjän, -ei Lapin alueen vaiheita.

-1914, G. A. Anderssonin (s.1854 - k.1925) keräämä, kasaama ja kokoama teos: "Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista".

-1930, W. J.  G. Krogerus-Ritoniemen keräämä, kasaama ja kokoama kuvaus: Kuolajärven (Sallan) pitäjän Historia.

-1939, Samuli Paulaharjun teos, "Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää".

Tässä lista niistä merkittävimmistä pioneereista, jotka loivat ns. perustan historiantutkimukselle Koillis- ja että koko Itä-Lapin suunnalla.

MATKASTA:

Olen suunnitellut omaa, kesän tulevaa "kansantietouden kenttätutkimus"- eli "keräysmatkaa". Matkan olen ajatellut aloittavani Kesäkuun alkupuolella, vaan riippuu tämä tietty ilmankelistä että muutamista muista tekijöistä. Matkan tarkoitus on saada talletettua ja ylöskirjattua reitin välillä tavattavien kylien ja kohteiden eri vaiheista, menneisyyttä aina ammoisista ajoista viime vuosikymmenille saakka käsittelevän ajanjakson. 

Matkan taitan polkupyörällä, mukanani laavuteltta, makuupussi, eväät, vaatteet ym. muut varusteet, nauhuri, kirjoitusvälineistö, puhelin verkkoyhteyksineen ja metallinetsin. Reittini kulkee Sallan Saijalta aina Hautajärvelle ja siitä Paloperälle, Posion puolelle ja siitä edelleen Kemijärvelle. Matkallani keräämäni aineisto olisi tarkoitus koota useammaksi eri teokseksi, joidenka tulisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. 

Ensimmäinen teos käsittelisi Sallan Kunnan puolella kerättyä ja koottua aineistoa. Teokseen lainaan ja viittaan kohtia lukuisten muiden tutkimuksista että teoksista. Ensimmäisen kirjan nimeksi lienee tulee: "Muinaisjäännöksiä ja Muisteluksia, Osio I, Sallan kunta", ja olisi se valmistuva tämän vuoden syksyn aikana. Toinen osio käsittelisi lienee Posiota, Kolmas osio lienee Kemijärveä. Suunnitelmissani olisi myöhemmin tulevaksi seuraavia matkoja:

Salla-Posio-Kemijärvi matka:

Sallan Saija- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta.
_

Kemijärvi-Pelkosenniemi matka:

-Kemijärven Halosenranta- Tohmo- Leväranta- Tapioniemi- Vuostimo- Kiemunkivaara- Saunavaara-Pelkosenniemi-Kairala-Luiro ja Aapajärvi.

_

Pelkosenniemi- Savukoski matka:

-Pelkosenniemi- Huotarinvaara- Lunkkaus- Viitaranta- Savukoski.

-Savukoski- Hihnavaara- Värriö- Seitajärvi- Tanhua- Kiurujärvi ja Martinkylä.

_

Kuusamon matka:

Sallan Hautajärvi- Oulanka- Ruvanaho- Ollilanjärvi- Ronttivaara- Käylä- Kurtinvaara- Tiermasjärvi- Juuma- Säkkilä- Kantojoki- virkkula- Suorajärvi- Vuotunki- Määttälänvaara- Multasniemi- Heikkilä- Kärpänkylä- Lämsänkylä- Kemilä- Mustaniemi- Sänkikangas- Kuusamo.

No nämä edellämainitut retket ovat vielä pitkän suunnittelun ja laatimisen takana, ei mennä asioiden edelle. Sen sijaan Salla-Posio-kemijärvi matka on jo ajankohtainen.

Teoksiini on tekeillä kyläkohtainen selvitys, perimä- ja muistitietojen kirjo. Teoksen tietty voisi julkaista aikaisemminkin, vaan ilmenisi siinä silloin suurempaa vaillinaisuutta. Tulevalle kesälle 2014 suunnitellut matkat ja erinäiset tutkimukset ovat tulevaa teosta ajatellen välttämättömät.
Aineistoa on nyt oleman jo runsaasti, vaan en ole tyytymässä vähäpätöiseen, oheiseen muistelukseen. Se mikä tehdään, tehdään kunnolla- pätee tässäkin asiassa. Osiossa pyrin käsittelemään eri kylien vaiheita aina varhaisimmista ajoista aina viime vuosikymmeniin, samalla esille tuoden omia kaivuita ja kenttätutkimuksia. 

Jotenka, kyselen nyt neuvoja ja esityksiä tulevain kesän muinaisjäännösten, tarinain ja lyhykäisten muistelusten tallettamiseen. Asenteeni on seuraava: Talletetaan se, mitä vielä voi tallettaa, kaikki vanhain muistelus on arvokasta, ja se tulisi tallettaa pikimmiten, sillä saataisiin aikaan mitä tarkin ja laajin tekstinkirjo. Etsinnöissä ja talletusreissuilla on muistettava, että oli se sama, kuka sen tallettaa, oli kyseessä tarina tai irtain esine, on se kuiten paras tallettaa, sillä tavoin saamme säilytettyä kulttuurihistoriallisen perinteen.

Seuraavassa matkan -selonteossa tuon ilmi matkankulustani.
T: Niko Rytilahti.