Sallan Leusjärven historiasta.

Tässä osiossa käsittelemme Sallan eteläosan Hautajärven Leusjärvestä.
Leusjärvi on tänä päivänä 13 savun kylä, jossa asuu noin 30 ihmistä. Autioituneita taloja tapaa kylässä viisi. Itse Leusjärvi on pisimmillään 1,8 km pitkä järvi ja normaali syvyys 1,5 metriä, syvimmillään 3 metriä. Muita lähipiirin vesistöjä ovat Hanhilampi, Silpalampi, Tuuliaisenlampi, Karhulampi, Kirjavalampi, Mukkalampi, Koutajoki ja kauempana eteläpuolella Oulankajoki.

Leusjärven suunnan muinaisjäännöksistä.

Kivikausi.

Kivikauden aikaisia jäännöksiä tunnemme Leusjärven suunnalta vain muutaman varman. 

Mukkalammen itärannan Nivalan tilalta, päärakennuksen länsipuolisella viljelysmaalla, Koutajoen niskan etelärannalla, hiekkamaassa on löydetty kvartsi-iskoksia n. 10 x 70 m:n alalta.

(Lähde: Muinaisjäännökset Suomessa)

Oulankajoen Pitkäkosken pohjoispuolella maitojärven ja Metsäjärven maastossa, lampien välisillä kannaksilla tavataan 16 madaltunutta kuoppaa. Suurella todennäköisyydellä peurakuoppia. Paikalta on myös löydetty kivikautiseen oleiluun viittaavia jäänteitä. Myös paikannimet viittaavat vanhaan oleiluun.

(Lähde: Muinaisjäännökset Suomessa)

Toinen, epävarma jäännös tavataan Leusjärven Kyllin talon tuntumasta, itse Leusjärven rannasta. Paikalla tapaa hiekasta kasattuja maapenkereitä ja epämääräisen, levinneen kivikasan. Pohjia erottuu kaksi, tämä piiroksen pohja heikommin. Selvemmin erottuvan etelänpuoleisen pohjan kerrotaan olleen vanha kesänavetta. Kuulemma edes kylän ensimmäiset asukkaat eivät olleet tienneet sanoa mitään järven puoleisesta asumuksen pohjasta. Kuulin asiasta jo 2012 kysellessäni ihmisiltä kylän varhaisimmista vaiheista. 2013 kesällä ryhdyin kaivelemaan pohjaa päällisin puolin. Kuntan alta paljastui lukuisia haljenneita kiviä, pari metriä pitkiä maapenkereita sekä muutama pienempi tulessa mustunut kivi. Mitään metalleja tai muuta materiaaleja asumuksen painanteesta en tavannut.

Kylän vanhimmat eivät olleet tietoisiakaan tästä asumuksenpohjasta. Pohja oli vaikeasti erotettavissa.
"Ne ovat sitten niitä lappalaisen aikuisia": tuli vastaus kysellessäni asumuksenpohjasta.

Historiallinen aika. 

Lappalaiset.

Sallan eteläosissa tunnetaan lukuisia historiallisen ajan jäänteitä ja muistikuvia.

Asiakirjalähteissä Hautajärvi mainitaan jo 1562. Vuoden 1562 verokirjassa on maininta Pertusjärvestä (Perttumajärvi) ja Hautajärvestä. Hautajärvi kuului kemiläisten nautinta-alueisiin.

Itse Leusjärveltä ei tunneta muistikuvia lappalaisista. Paikannimet ja 24.5.2013 Leusjärven Erkkilän lounaspuolen metsämaalta löytämäni rautainen 10,5 cm pitkä nuolenkärki kertovat vanhasta oleilusta.

24.5.2013 Nuolenkärki Leusjärveltä:

On todennäköistä, että Leusjärvi olisi kuulunut tietyn lappalaisen tai suvun nautintoalueisiin. Nuolenkärki kertoo tarinansa alueen riistanpyynnistä. Suuremmilla nuolilla pyydettiin suur-riistaa. Pääasiassa peuroja. Löytämäni nuolenkärki ajoittuu todennäköisimmin 1600-1700.luvuille. Nuolenkärjet olivat arvokkaita korkean hintansa ja hankalan valmistamistavan vuoksi. Nuolenkärkiä ostettiin mm. markkinoilla talvikylissä kiertäviltä kauppiailta, Kuolan kylästä ja Torniosta. Metsästäessä lappalaisella oli matkassa oppipoika, niin kutsuttu "kolkkapoika". Kolkkapojan tehtäviin kuului seurata pyyntiä ja huolehtia nuolista keräämällä ne maastosta ampumisen jälkeen. 

Lappalainen metsästäjä suksillaan. Sukset olivat tuolloin eripituiset. Pitempi suksi oli nimeltään lyly, lyhempi taas kalhu. Kalhulla potkittiin vauhtia lylyllä lasketellessa eteenpäin. Sauvoja hiihtäjällä oli vain yksi.
Kuva Johannes Schefferuksen vuoden 1674 "Lapponia" teoksesta.

Paikanimistä.

Leusjärven alkuperäinen nimi Levusjärvi. Itse Leusjärven nimestä en osaa sanoa mitään.

Karttakuvassa silmääni pisti eniten Kukasjärven ja Koutajoen välinen maankangas. Kukasjärven nimi juontuu lapinkielen sanasta "gukkas" sanasta, suomeksi "kaukaista". Toinen vaihtoehto olisi "Guhkes", joka tarkoittaisi suomeksi "pitkää". Kukasjärveen laskeva Uopajanoja tulee peräpohjolan ja lapinkielen sanasta "vuohppe", suomeksi "pitkä, kapea lahti". Uopajasta itään saavutaan Puolivälilammelle ja sitä myöten Taival-lammille. Taivallampien itäpäässä tavataan Taivalmaa. Sitä myöten päässään Koutajokeen. Kukasjärveltä matkaa Oulankajokeen on kilometrin verran. Tätä Oulankajoki-Kukasjärvi-Uopajanoja-Taivallammit-Taivalmaa-Karhulampi-Koutajoki reittiä voidaan paikannimien perusteella pitää vanhana veneenvetotaipaleena vesireittien varrella. 
Tahkovaaran Kaartiselkä juontuu lapinkielen sanasta "kar’te", joka suomeksi tarkoittaa poroaitausta.
Oulankajoen Monasterinsaaren "monasteri" tarkoittaa katolilaista luostaria.

Kylän ensimmäiset asukkaat:

Veljekset Juho Erkki ja Iisak Iisakinp. Hautajärven Harjutalon seitsemästä veljeksestä omistivat väliaikaisen 1/12 manttaalin suuruisen kruununtilan n:o 5 Levusjärveltä 14.3.1899 alkaen. Vuoden 1910 paikkeilla muuttivat uudisasukkaat Levusjärven kruuuntilalle. Veljekset Juho Erkki ja Iisak Iisakinp. Hautajärvi rakensivat molemmat asunnon ja laittoivat poikiaan uudisasukkaiksi. Juho Erkki rakensi poikainsa kanssa uuden viisihuoneisen rakennuksen.

(Lähde: Kylä Napapiirillä, Hautajärven kyläkirja)

(tekstielmä asukkaista kesken...)