Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Vietämme tänään (6.2) saamelaisten kansallispäivää. Meille pohjoisen ihmisille se on verellisen perintömme puolesta arvokas juhla, jolloin voimme muistaa saamelaista kulttuuria, saamelaisia esivanhempiamme ja heidän jälkeensä jättämää perintöä. Minulle, joka kantaa suomalaisen verenperinnön ohella myös saamelaista verenperintöä, tämänpäiväinen juhla on yhtä tärkeä siinä missä suomalaisuutta edustavat kansalliset juhlat. 

 

Omia juuria on hyvä muistaa ja kunnioittaa. Vanhojen Sodankylän, Sompion, Kemikylän, Kuolajärven, Kitkan ja Maanselän saamelaisten jälkeläisenä lisään tähän yhden Elias Lönnrotin (s. 1802 - k. 1884) Savukosken (ent. Kemikylän) tienoolta vuonna 1841 muistiinpanemista keminsaamenkielisistä lauluista T. Itkosen käännöksen kanssa.

 

Laulu kertoo matkanteosta, jolloin äiti laulaa lapselleen kehtolaulua. Laulussa mainitaan ilmeisesti myös Savukosken koillisosassa ja Sallan pohjoisosassa kiemurteleva Värriöjoki:

 

Aljeme tääll liutustella

mield liukusedde  

kuste lei moi tjselmeaaltoist

kuste lfefei mui hortaats

kuste lei moi lotaits 

rieggestjsilmines ryödökutsunes

peyvve ällin nollastalla

rieggestjsilmines käätsetalla

eläs sure juoljitun 

eläs surr kierrejjen

vai vai vai vaarrotell

alji munni vaive vaaru

alji munni kyörry tuoji

nuiku nuiku paarnotsen

Verrä voannits raujistall

suunnets sun paarnoitsen

pedslout kaavest eleskaarre

näyle palkaid vaadel 

sulle ruougi vossaid käidsestall.

Alamme nyt laulaa 

kyliä myöten liuahtelemaan

kuss' oli minun silmävaatimeni

kuss' oli minun hurttani

kuss' oli minun lintuni

rengassilmillähän, rautakynsillähän

pöyän päällä istuu

rengassilmillään katselee

elä sure jalkojani

elä sure käsiäni

vain vain vain varottele

alko mulle vaiva matka

alko mulle iso työ

nuku nuku lapseni

Värriön vuoma rauistelee

herättele herättele lapseni

petäjälahen koassa elelen

kesä polkuja kävelen 

syys roukuvia vasoja katselen.

 

 

Maahan sortuneita kelohonkia Sallan Känespellan laella, v. 2016. - N. R.

 

Kirjoitan paremmalla ajalla kirjoituksen Sallan suunnalta löytämistäni muinaisjäännöksistä! Julkaisen lisäksi Kalevalan päivänä, 28 helmikuuta, kirjoituksen kalevalaisesta runoudesta Pohjois-Suomessa. 

 

Palatkaamme siis pian asiaan!

Ps.

Hyvää helmikuuta koko lukijakunnalle!

 

- Niko Rytilahti.