sunnuntai 15. kesäkuuta 2014
15.6.2014, päivä Onkamossa,
Hei vain. Kirjoittelen Onkamosta. Keli on tänään ollut vaihteleva, sateen kuuroinen ja auringonpaisteinen päivä. Tänään ei tullut tehtyä sen ihmeempiä. Pari vähäpätöistä muistitietotarinaa kirjasin, siinä tämä päivä. Huomenna aamusta matka jatkuu kohti Selkälää.
lauantai 14. kesäkuuta 2014
14.6.2014, varsinaista tuurinkauppaa...
Aamu Onkamossa valkeni pilvisenä ja kolean tuntuisena. Aamulla syötyäni, lähdin haastattelemaan paikallisia. Ikäväkseni sain todeta varhaisimpien muistojen, nimittäin muistikuvien lappalaisista siinä määrin unohdetun, niin että vain minulle saatettiin muistuttaa lappalaisten asuneen Onkamossa. Mitään tarinoita en ole heistä saanut kuulla.
kuljeskelin päivästä Petäjävaarassa, etsiskellen isoiso-äitini lapsuuden kotia. Paljon olen mummoltani saanut kuulla tarinoita lapsuudestaan Onkamossa. Vaaralla olin löytävinäni talon sortuneen kivilieden, takan, varma asiasta en kuiten ole.
Selkälän Kapitvaarasta sain kuulla (että nähdä valokuvia) sieltä tavattavan vuosilukumäntyjä, sylin vahvuisia petäjiä. Vuosiluku puussa oli 1923, ja nimi Eino Kärnä. Toinen merkintä olikin jo epävarmempi, siinä oli lukenut seuraavaa: 19XXll (siis tarkoittaisiko se Päivämäärää 10.10.1911 vai 1922?) ein, oka ja korv-, kuori oli peittänyt osan kirjaimista.
No se selvityksistä. Sallan kirkolla pitäisi vielä tehdä haastatteluita, siellä kun vanhempaa väkeä riittää. Olen Onkamossa vielä tämän yön.
Vielä mainittakoon sen verta, että pyöräni takarengas sanoi itsensä irti. Onnekseen Se räjähti vasta täällä Onkamossa, täällä kortteerauspaikalla. Kumit saadaan vaihdettua. Onni siinä mielessä ettei eilen matkatessa räjähtäneet...
kuljeskelin päivästä Petäjävaarassa, etsiskellen isoiso-äitini lapsuuden kotia. Paljon olen mummoltani saanut kuulla tarinoita lapsuudestaan Onkamossa. Vaaralla olin löytävinäni talon sortuneen kivilieden, takan, varma asiasta en kuiten ole.
Selkälän Kapitvaarasta sain kuulla (että nähdä valokuvia) sieltä tavattavan vuosilukumäntyjä, sylin vahvuisia petäjiä. Vuosiluku puussa oli 1923, ja nimi Eino Kärnä. Toinen merkintä olikin jo epävarmempi, siinä oli lukenut seuraavaa: 19XXll (siis tarkoittaisiko se Päivämäärää 10.10.1911 vai 1922?) ein, oka ja korv-, kuori oli peittänyt osan kirjaimista.
No se selvityksistä. Sallan kirkolla pitäisi vielä tehdä haastatteluita, siellä kun vanhempaa väkeä riittää. Olen Onkamossa vielä tämän yön.
Vielä mainittakoon sen verta, että pyöräni takarengas sanoi itsensä irti. Onnekseen Se räjähti vasta täällä Onkamossa, täällä kortteerauspaikalla. Kumit saadaan vaihdettua. Onni siinä mielessä ettei eilen matkatessa räjähtäneet...
perjantai 13. kesäkuuta 2014
13.6.2014, onni matkassa epäonnenpäivänä.
Hei vain.
Pitemmittä puheitta, selvitän teille tämän päivän tapahtumisia. Laavuteltta saatiin illasta 12.6. hyvästi pystytettyä. Kamppeet vain suojaan, pyörä kaadettuna kuntalle, pistin nukkumaan, liekkö olisi klo 24.00 aikaa ollut. Hyvästi tuli nukuttua aina aamutunneille, kunnes kova sade jo herätti minut klo 6.00. No sateen loputtua jatkoin matkaani, saapuen Sallaan. Aamusta tuli ruokailtua ja käytyä kaupoissa, ja vieraillessa erään entisen kullanhuuhtojan luona.
iltapäivä kului Sallan Hopeaharjussa vieraillessa ja siellä haastatellessa. Vanhat minulle kertoivat monta muistikuvaa ja tarinaa mm. Kursun, Hirvasvaaran ja Karhujärven kylistä...
Onnea näin epäonnenpäiväksi on minulle liiennyt, niin että ollaan hengissä ja hyvissä voimissa. Lisäkseen, Sallasta sain oivan kyydin Onkamoon. Polkupyöräkin mahtui matkaan, täältä lie lähden matkaa jatkamaan sunnuntaina tai maanantaina.
Pitemmittä puheitta, selvitän teille tämän päivän tapahtumisia. Laavuteltta saatiin illasta 12.6. hyvästi pystytettyä. Kamppeet vain suojaan, pyörä kaadettuna kuntalle, pistin nukkumaan, liekkö olisi klo 24.00 aikaa ollut. Hyvästi tuli nukuttua aina aamutunneille, kunnes kova sade jo herätti minut klo 6.00. No sateen loputtua jatkoin matkaani, saapuen Sallaan. Aamusta tuli ruokailtua ja käytyä kaupoissa, ja vieraillessa erään entisen kullanhuuhtojan luona.
iltapäivä kului Sallan Hopeaharjussa vieraillessa ja siellä haastatellessa. Vanhat minulle kertoivat monta muistikuvaa ja tarinaa mm. Kursun, Hirvasvaaran ja Karhujärven kylistä...
Onnea näin epäonnenpäiväksi on minulle liiennyt, niin että ollaan hengissä ja hyvissä voimissa. Lisäkseen, Sallasta sain oivan kyydin Onkamoon. Polkupyöräkin mahtui matkaan, täältä lie lähden matkaa jatkamaan sunnuntaina tai maanantaina.
torstai 12. kesäkuuta 2014
12.6.2014, ensimmäinen matkapäiväni.
Hei vain kaikille.
Aamu Saijalla valkeni pilvisenä ja vedentihkuisena. Klo 12.00 tietämissä lähdin tätä reittiäni polkemaan. Poljettuani kylältä päätielle, aukeni oikealla näkymä Sarivaaraan. Ensimmäisten kilometrien aikana ohitin muutamia asuintaloja. Maasto täällä on kangasmaista, kumpuilevaa, harjumaista ja mäntyvaltaista. Kävin silmäilemässä matkani varrella vasemmalla tielle erottuvaa Ukonlampea. Ukonlammen länsipäässä kulkevaa panssariestettä en sitä vastoin välittänyt silmäillä.
Ensimmäinen kohteeni oli Mukkalan kylä, tämä Mukkalanjärven laitamalle rakennettu kylä on nykyisin ikäväkseen autioitunut niin, että vain muutama Ihminen majailee täällä. Kylän vanhin, 70 vuotias mies, kertoi muutamia tapauksia lapsuudestaan. No, aikani niitä kuulosteltuani, lähdin jatkamaan matkaa. Mukkalan kylän nimi tulee kaiketi sanasta "mukka", eli joen mutkaa tarkoittavasta murresanasta.
Ei kauaa, niin saavuin Raatikkaan. Samaa kylää nämä taitavat olla, ovat niin limittäin. Tämä kylä, kuten Mukkalakin, oli jo pahoin autioitunut. Vähän yli kymmenkunta ihmistä käsittävä kylä, moni talo täälläkin autiona, penkki, pölkky tai harja oven pönkäksi nostettuna. Kukaan ei tuntunut täällä tietävän kylän nimen "Raatikan" synty-, tai tarkoitusperää. Lienee, ovat täällä asuvat ihmiset olleet raatikkaita, eli puheliaita, vaikea sanoa. Väki näytti minulle tuntemaansa, kylän ensimmäistä olopaikkaa, paria kuopannetta, johon kuuleman mukaan oli asumaan asettunut se ensimmäinen, tänne "kuusenper*iiseen" saapunut, niin kuin kuvailivat.
tulin Särkelään, ilma oli jo parantunut. Täällä minulle muisteltiin muutamia vanhoja tapauksia, mainittakoon koko pitäjässä tunnetun Kalliskodan tarinan, tähän tarinaan sain muutamia lisäyksiä Kotalassa, minne tarina myös sijoittuu. No Särkelässä sain kuulla kerrottavan useampia vanhoja juttuja, mitä edellisissä kylissä.
Kotalaan saavuin klo 15.30 tienoilla. Tämä on suurempi kylä, Kuolajoen varressa. Sain kuulla muisteluksia eräästä "Laiva-Matista", lappalaisajasta ja sota-ajasta. Kuolajoelle oli menossa kalaan eräs vanhempi mies, ei syntyperäinen kotalainen, vaan sanoi olleensa Joensuun tienoilta. Siinä mies kiinnitti veneeseensä perämoottoria, kun minä jo jatkoin matkaa.
Pitkät ja suorat ovat nämä tiet Kotalasta poistuttua. Tällä osuudella tapaa muutamia asumuksia. Tuohikylä, on hyvin haja-asutettua kolkkaa. Tämä on nuori kylä, 1948 tienoilla evakoilla asutettu.
Täältä jatkoin matkaa Kelloselkään, välimatkalla ohitin Hanhikankaan. Kelloselässä vierailin sukulaisilla. Täällä vietän tämän ensimmäisen yön.
Aamu Saijalla valkeni pilvisenä ja vedentihkuisena. Klo 12.00 tietämissä lähdin tätä reittiäni polkemaan. Poljettuani kylältä päätielle, aukeni oikealla näkymä Sarivaaraan. Ensimmäisten kilometrien aikana ohitin muutamia asuintaloja. Maasto täällä on kangasmaista, kumpuilevaa, harjumaista ja mäntyvaltaista. Kävin silmäilemässä matkani varrella vasemmalla tielle erottuvaa Ukonlampea. Ukonlammen länsipäässä kulkevaa panssariestettä en sitä vastoin välittänyt silmäillä.
Ensimmäinen kohteeni oli Mukkalan kylä, tämä Mukkalanjärven laitamalle rakennettu kylä on nykyisin ikäväkseen autioitunut niin, että vain muutama Ihminen majailee täällä. Kylän vanhin, 70 vuotias mies, kertoi muutamia tapauksia lapsuudestaan. No, aikani niitä kuulosteltuani, lähdin jatkamaan matkaa. Mukkalan kylän nimi tulee kaiketi sanasta "mukka", eli joen mutkaa tarkoittavasta murresanasta.
Ei kauaa, niin saavuin Raatikkaan. Samaa kylää nämä taitavat olla, ovat niin limittäin. Tämä kylä, kuten Mukkalakin, oli jo pahoin autioitunut. Vähän yli kymmenkunta ihmistä käsittävä kylä, moni talo täälläkin autiona, penkki, pölkky tai harja oven pönkäksi nostettuna. Kukaan ei tuntunut täällä tietävän kylän nimen "Raatikan" synty-, tai tarkoitusperää. Lienee, ovat täällä asuvat ihmiset olleet raatikkaita, eli puheliaita, vaikea sanoa. Väki näytti minulle tuntemaansa, kylän ensimmäistä olopaikkaa, paria kuopannetta, johon kuuleman mukaan oli asumaan asettunut se ensimmäinen, tänne "kuusenper*iiseen" saapunut, niin kuin kuvailivat.
tulin Särkelään, ilma oli jo parantunut. Täällä minulle muisteltiin muutamia vanhoja tapauksia, mainittakoon koko pitäjässä tunnetun Kalliskodan tarinan, tähän tarinaan sain muutamia lisäyksiä Kotalassa, minne tarina myös sijoittuu. No Särkelässä sain kuulla kerrottavan useampia vanhoja juttuja, mitä edellisissä kylissä.
Kotalaan saavuin klo 15.30 tienoilla. Tämä on suurempi kylä, Kuolajoen varressa. Sain kuulla muisteluksia eräästä "Laiva-Matista", lappalaisajasta ja sota-ajasta. Kuolajoelle oli menossa kalaan eräs vanhempi mies, ei syntyperäinen kotalainen, vaan sanoi olleensa Joensuun tienoilta. Siinä mies kiinnitti veneeseensä perämoottoria, kun minä jo jatkoin matkaa.
Pitkät ja suorat ovat nämä tiet Kotalasta poistuttua. Tällä osuudella tapaa muutamia asumuksia. Tuohikylä, on hyvin haja-asutettua kolkkaa. Tämä on nuori kylä, 1948 tienoilla evakoilla asutettu.
Täältä jatkoin matkaa Kelloselkään, välimatkalla ohitin Hanhikankaan. Kelloselässä vierailin sukulaisilla. Täällä vietän tämän ensimmäisen yön.
maanantai 9. kesäkuuta 2014
aamulla 10.6.2014, Rovaniemellä.
Aamu Rovaniemellä.
huomenta kaikille. Aamu on meille valjennut kylmänä (14 c) ja koleana. Tänään olisi lähtö kohti Sallaa tiedossa. Tavarat on pakattu, rinkka täynnä, ollaan lähtöön valmistauduttu.
Tämä kirjoittaminen käy mielenkiintoiseksi, sillä olen tämän tekstin kirjoittanut uudella puhelimellani, Nokia Lumia 925:sella.
Odotukset matkasta ovat korkealla. Toivotaan, että matkanteko onnistuisi ongelmitta. Onhan Se aivan uusi kokemus ja liikkuminen uusissa, ennestään tuntemattomissa paikoissa luo mielenkiintoa ja jännitystä.
huomenta kaikille. Aamu on meille valjennut kylmänä (14 c) ja koleana. Tänään olisi lähtö kohti Sallaa tiedossa. Tavarat on pakattu, rinkka täynnä, ollaan lähtöön valmistauduttu.
Tämä kirjoittaminen käy mielenkiintoiseksi, sillä olen tämän tekstin kirjoittanut uudella puhelimellani, Nokia Lumia 925:sella.
Odotukset matkasta ovat korkealla. Toivotaan, että matkanteko onnistuisi ongelmitta. Onhan Se aivan uusi kokemus ja liikkuminen uusissa, ennestään tuntemattomissa paikoissa luo mielenkiintoa ja jännitystä.
lauantai 31. toukokuuta 2014
Salla-Posio-Kemijärvi -matkani kesäkuussa 2014.
MATKAN SELONTEKOA.
(Lue edellinen tekstielmä matkani tarkoituksesta.)
Salla-Posio-Kemijärvi matka:
Sallan Saija (Lähtöpaikka)- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta (Päätepaikka). Matkaa yhteensä n. 220 km.
Matkan taitan polkupyörällä, majoitus-, retki-, ja kirjaamisvarusteet sekä metallinetsimet mukanani. Ensimmäisen matkani kokonaismääräiseksi pituudeksi laskin 220 kilometriä. Tälle taipaleelle lienee saan aikaani kulumaan monta viikkoa, eikä tarkkaa aikaa matkan kestolle saa lasketuksi. Parikymmentä päivää on aika lähellä matkan keston totuutta. Saanen esitellä matkani kulun:
Ensimmäinen vaihe:
Saijalta 9 km Mukkalaan, Mukkalasta 1,5 km Raatikkaan, Raatikasta 2,3 km Särkelään ja Särkelästä 2,5 Kotalaan. Kotalassa tulen näiden kilometrien jälkeen yöpymään? Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Toinen vaihe:
Kotalasta 6,2 km Tuohikylään, Tuohikylästä 4 km Hanhikankaalle josta 4,2 km Kelloselkään. Kelloselässä olisi tarkoitus yöpyä. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kolmas vaihe:
Kelloselästä 6,3 km Vaadinselkään, Vaadinselästä 9,8 km Sallan kirkonkylään. Kirkonkylässä yritän käydä kaupassa ja vierailla Hopeaharjulla että Palvelutalolla. Tieto matkasta ilmoitetaan etukäteen. Kirkonkylältä 8,5 km Sallatunturille ja Talviskotalammelle, jossa vietän seuraavan yön. Talviskotalammella käyn mittailemassa ja luonnos-telemassa erään kivilatomuksen, joka suurella todennäköisyydellä on lappalaisaikainen liesikiveys. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Neljäs vaihe:
Talviskotalammelta (Sallatuntureilta) poljen 10, 2 km Onkamon tienhaaraan, josta jatkan matkaani 9,8 km Onkamon kylälle. Onkamo alkaa olla jo niin laajamittainen, kulttuurihistoriallisest hyvin arvokas kohde, joten sillä saattaa mennä aikaa. Onkamosssa olisi tarkoitus käydä ihastelmassa ja mittailemassa ennestään MV:n (Museo-Viraston) tiedossa olevia kohteita, että käydä toteamassa uudet, ennestään tuntemattomat jäänteet. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Täällä saatan viettää seuraavan yön, jos en kerkeä jo jo jatkamaan matkaani, jos niin käy, poljen 7,2 km Hossovaaralle tai vielä eteenpäin 6 km aina Selkälään. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Viides vaihe:
Herättyäni joko Onkamossa, Hossovaaralla tai Selkässä, alkaa tutkimus Selkälässä. Selkälä on kulttuurihistoriallisesti yllättävän rikas kohde, eikä sen menneisyyttä suinkaan ole liiaksi ylöskirjattu, tai sen jäänteitä tutkittu. Selkälästä poljen 11,9 km Kallunkiin, missä viides päivä sitten kuluukin. Kallungissa minulla onkin paljon kuultavaa ja nähtävää. Illalla päivitys blogiin. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kuudes vaihe:
Kallungista 8,5 km Niemelään, täällä pyrin tutkimaan ja kuulostelemaan Kenttäniemen tapahtumia. Täällä aikani tutkittuani suuntaan kohti Hautajärveä (matkaa 11,6 km), jossa en tee sen suurempia selvityksiä, onhan kylästä olemassa yksi kirjallinen talletettua aineistoa. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Hautajärveltä (-kylästä) poljen 4 kilometriä, päästäkseni Leusjärvelle atimoiden luokse. Täällä vietän vapaata, leväten ja huokaisten noin viikon- kaksi verran. Täällä Leusjärvellä ollessani parantelen, lisään kuvia, ja kirjoitan puhtaaksi ylöskirjoittettua, että nauhoitettua aineistoa.
Seistemäs vaihe:
Levättyäni ja tankattuani, lähden matkaani jatkamaan (11,5 km) päästäkseni Aholanvaaraan. Aholanvaarasta teen erikseen oman selvityksen, joten en ole varma tutkinko paikkaa sen paremmin. Aholanvaarasta 5 km Hirvasvaaraan. Hirvasvaaralla minulla saattanee mennä aikaa, eihän paikasta ole juuri mihinkään kirjoitettu. Hirvasvaaralta 13 km Karhujärvelle. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kahdeksas vaihe:
Karhujärveltä 2,3 km Morottajaan, jossa sielläkin menee aikaa. Morottajasta 10,6 km Paloperälle. Täällä, kulttuurihistoriallisesti rikkaassa kohteessa menee aikaa. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Yhdeksäs vaihe:
paloperältä lähdettyni, suuntaan Posion puolelle (matkaa 6 km) Nolimoon. Nolimosta suuntaan Jumiskoon, jonne Nolimosta tulee matkaa non 7 kilomertiä. Nämä ovat kummatkin historiallisesti hyvin rikkaita kohteita. Jumiskosta palaan taas ja käännyn nyt kohti Kemijärveä, Peräposiontietä pitkin. Tästä tienristauksesta matkaa kemijärven Lehtolan kylään tulee matkaa 30 kilometriä, joilloinka on paras levätä tämän välisellä tieosuudella. Tällä väillä ohitan pienempiä paikkoja, mm: Irnijärven, Ala-Askanjärven ynnä muita paikkoja. Paikannimistön mukaan tämä väli on yhtälailla kultuurihistoriallisesti arvokas kohde, toivon mukaan saan niistä selkoa matkallani. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kymmenes vaihe:
Herättyäni ja päästyäni Lehtolaan, oltuni siellä hetken aikaa, jatkan matkaani kohti Rytilahden kylää, jonne lehtolasta matkaa tulee vain 4 km. matkan väillä vastaani tulee kemijärven Äpräänniemi (nykyisin saari), jossa peurahautoja. Rytilahdessa minua kiehtoo eritoten oman suvun tarina ja paikannimi kenttäniemi (nyk. saari kemijärvessä) ynnä muut kohteet. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Yhdestoista vaihe:
Rytilahdesta 3,3 km Hirvasjärvelle, johon MV (MuseoVirasto) on merkinnyt olevaksi kaksi pystysä olevaa, lahonnutta kalapatsasta. Käyn näitä tietty katsomassa. Täältä Hirvasjärveltä matkaan 6,5 km päästäkseni Soppelaan, vanhan lapinkylän- "Vihtalan" sijaintipaikkaan. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kahdestoista vaihe:
Soppelasta 7 km Isokylään. Täällä menee lie aikaa. Täältä 4 km Kallaan- ja Sipovaaraan, mistä pyrin saamaan talletettua yhtälailla tietoutta. Sipovaaran nokasta sillan yli (1,6 km) Kemijärven kaupungille eli Kuumaniemeen. Kaupungissa tarkoitus käydä kaupassa että ehkä jossain vanhainkodilla? kaupungin keskustasta 7 km halosenrantaan, Termuslahden pohjukkaan, mihin lopetan matkani, jääden atimoihin. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Tällainen olisi tulevan reissun reitti.
T: NIko Rytilahti.
(Lue edellinen tekstielmä matkani tarkoituksesta.)
Salla-Posio-Kemijärvi matka:
Sallan Saija (Lähtöpaikka)- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta (Päätepaikka). Matkaa yhteensä n. 220 km.
Matkan taitan polkupyörällä, majoitus-, retki-, ja kirjaamisvarusteet sekä metallinetsimet mukanani. Ensimmäisen matkani kokonaismääräiseksi pituudeksi laskin 220 kilometriä. Tälle taipaleelle lienee saan aikaani kulumaan monta viikkoa, eikä tarkkaa aikaa matkan kestolle saa lasketuksi. Parikymmentä päivää on aika lähellä matkan keston totuutta. Saanen esitellä matkani kulun:
MATKA I- pätkä 1.
Ensimmäinen vaihe:
Saijalta 9 km Mukkalaan, Mukkalasta 1,5 km Raatikkaan, Raatikasta 2,3 km Särkelään ja Särkelästä 2,5 Kotalaan. Kotalassa tulen näiden kilometrien jälkeen yöpymään? Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Toinen vaihe:
Kotalasta 6,2 km Tuohikylään, Tuohikylästä 4 km Hanhikankaalle josta 4,2 km Kelloselkään. Kelloselässä olisi tarkoitus yöpyä. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kolmas vaihe:
Kelloselästä 6,3 km Vaadinselkään, Vaadinselästä 9,8 km Sallan kirkonkylään. Kirkonkylässä yritän käydä kaupassa ja vierailla Hopeaharjulla että Palvelutalolla. Tieto matkasta ilmoitetaan etukäteen. Kirkonkylältä 8,5 km Sallatunturille ja Talviskotalammelle, jossa vietän seuraavan yön. Talviskotalammella käyn mittailemassa ja luonnos-telemassa erään kivilatomuksen, joka suurella todennäköisyydellä on lappalaisaikainen liesikiveys. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Neljäs vaihe:
Talviskotalammelta (Sallatuntureilta) poljen 10, 2 km Onkamon tienhaaraan, josta jatkan matkaani 9,8 km Onkamon kylälle. Onkamo alkaa olla jo niin laajamittainen, kulttuurihistoriallisest hyvin arvokas kohde, joten sillä saattaa mennä aikaa. Onkamosssa olisi tarkoitus käydä ihastelmassa ja mittailemassa ennestään MV:n (Museo-Viraston) tiedossa olevia kohteita, että käydä toteamassa uudet, ennestään tuntemattomat jäänteet. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Täällä saatan viettää seuraavan yön, jos en kerkeä jo jo jatkamaan matkaani, jos niin käy, poljen 7,2 km Hossovaaralle tai vielä eteenpäin 6 km aina Selkälään. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Viides vaihe:
Herättyäni joko Onkamossa, Hossovaaralla tai Selkässä, alkaa tutkimus Selkälässä. Selkälä on kulttuurihistoriallisesti yllättävän rikas kohde, eikä sen menneisyyttä suinkaan ole liiaksi ylöskirjattu, tai sen jäänteitä tutkittu. Selkälästä poljen 11,9 km Kallunkiin, missä viides päivä sitten kuluukin. Kallungissa minulla onkin paljon kuultavaa ja nähtävää. Illalla päivitys blogiin. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kuudes vaihe:
Kallungista 8,5 km Niemelään, täällä pyrin tutkimaan ja kuulostelemaan Kenttäniemen tapahtumia. Täällä aikani tutkittuani suuntaan kohti Hautajärveä (matkaa 11,6 km), jossa en tee sen suurempia selvityksiä, onhan kylästä olemassa yksi kirjallinen talletettua aineistoa. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Hautajärveltä (-kylästä) poljen 4 kilometriä, päästäkseni Leusjärvelle atimoiden luokse. Täällä vietän vapaata, leväten ja huokaisten noin viikon- kaksi verran. Täällä Leusjärvellä ollessani parantelen, lisään kuvia, ja kirjoitan puhtaaksi ylöskirjoittettua, että nauhoitettua aineistoa.
MATKA I- pätkä 2.
Seistemäs vaihe:
Levättyäni ja tankattuani, lähden matkaani jatkamaan (11,5 km) päästäkseni Aholanvaaraan. Aholanvaarasta teen erikseen oman selvityksen, joten en ole varma tutkinko paikkaa sen paremmin. Aholanvaarasta 5 km Hirvasvaaraan. Hirvasvaaralla minulla saattanee mennä aikaa, eihän paikasta ole juuri mihinkään kirjoitettu. Hirvasvaaralta 13 km Karhujärvelle. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kahdeksas vaihe:
Karhujärveltä 2,3 km Morottajaan, jossa sielläkin menee aikaa. Morottajasta 10,6 km Paloperälle. Täällä, kulttuurihistoriallisesti rikkaassa kohteessa menee aikaa. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Yhdeksäs vaihe:
paloperältä lähdettyni, suuntaan Posion puolelle (matkaa 6 km) Nolimoon. Nolimosta suuntaan Jumiskoon, jonne Nolimosta tulee matkaa non 7 kilomertiä. Nämä ovat kummatkin historiallisesti hyvin rikkaita kohteita. Jumiskosta palaan taas ja käännyn nyt kohti Kemijärveä, Peräposiontietä pitkin. Tästä tienristauksesta matkaa kemijärven Lehtolan kylään tulee matkaa 30 kilometriä, joilloinka on paras levätä tämän välisellä tieosuudella. Tällä väillä ohitan pienempiä paikkoja, mm: Irnijärven, Ala-Askanjärven ynnä muita paikkoja. Paikannimistön mukaan tämä väli on yhtälailla kultuurihistoriallisesti arvokas kohde, toivon mukaan saan niistä selkoa matkallani. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kymmenes vaihe:
Herättyäni ja päästyäni Lehtolaan, oltuni siellä hetken aikaa, jatkan matkaani kohti Rytilahden kylää, jonne lehtolasta matkaa tulee vain 4 km. matkan väillä vastaani tulee kemijärven Äpräänniemi (nykyisin saari), jossa peurahautoja. Rytilahdessa minua kiehtoo eritoten oman suvun tarina ja paikannimi kenttäniemi (nyk. saari kemijärvessä) ynnä muut kohteet. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Yhdestoista vaihe:
Rytilahdesta 3,3 km Hirvasjärvelle, johon MV (MuseoVirasto) on merkinnyt olevaksi kaksi pystysä olevaa, lahonnutta kalapatsasta. Käyn näitä tietty katsomassa. Täältä Hirvasjärveltä matkaan 6,5 km päästäkseni Soppelaan, vanhan lapinkylän- "Vihtalan" sijaintipaikkaan. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Kahdestoista vaihe:
Soppelasta 7 km Isokylään. Täällä menee lie aikaa. Täältä 4 km Kallaan- ja Sipovaaraan, mistä pyrin saamaan talletettua yhtälailla tietoutta. Sipovaaran nokasta sillan yli (1,6 km) Kemijärven kaupungille eli Kuumaniemeen. Kaupungissa tarkoitus käydä kaupassa että ehkä jossain vanhainkodilla? kaupungin keskustasta 7 km halosenrantaan, Termuslahden pohjukkaan, mihin lopetan matkani, jääden atimoihin. Päivitys matkanteosta blogiin joka ilta klo 21.-23.00 aikavälillä.
Tällainen olisi tulevan reissun reitti.
T: NIko Rytilahti.
Suunnitelma tulevan kesän 2014 kansantietouden keräys, -eli tarinantalletus- matkasta
Rovaniemen keskustassa 31.5.2014-
Seuraavassa tekstielmässä tuon esille tulevan kesän suunnitelmat tarinankeruu-matkasta. Kansantietoutta ei todella talleteta liiaksi asti. Ennen aikaan perimätiedon-talletus ja kansan-tietouden tutkimus kuului herrassäätyjen, virkamiesten ja pappien toimiin. Nykyään, oman kotiseudun historiaa saattaa tallettaa jo jokainen meistä. On ilolla havaittava kasvava kiinnostus kotiseutujemme kulttuuriperinnettä ja menneisyyttä kohtaan. Yhä useammasta kylästä ollaan kokoamassa omaa kyläkirjaa, tai muistelua. Sitä ei kuitenkaan talleteta tarpeeksi. Jokaiselle paikkakunnalle ei löydy kirjajaa tarinoita ja muistitietoja tallettamaan. Laajamittaisia muistikuvien keruita ei ole tehty sitten vuosikymmeniin.
Saanen esimerkkinä luetella Itä-, ja Koillis-Lapissa toimineita muistikuvien ja perimätietojen tallettajia aikajärjestyksessä:
=
-1748, Pappi Nils Fellmanin kertomus Kemijärvestä.
-1770, Apulaispastori Elias Lagus, Kuvausyritys Kemin Lapin Kuusamon (eli mukaanlukien Kuolajärven) pitäjästä. Suomentanut Seppo Ervasti 1975.
-1818-1840, Kirkkoherra Jaakko Fellman (s.1795 - k.1875), "Jaakko Fellmanin Muistiinpanois-ta Lapissa, 1907", koottu ja suomennettu Fellmanin muistiinpanoista 1820-luvulta + erinäisiä kertomuksia.
-1841, Elias Lönnrotin (s.1802 - k.1884) ja M. A. Castrenin (s.1813 - k.1852) pienimuotoiset muistiinpanot Suomen Itä-Lapista.
-1869 Kirjallinen Kuukausilehti, Kirkkoherra Johan Fredrik Thauvónin (s.1828 - k.1918) keräämät ja kokoamat 3 osaa: "Katsahdus entisiin ja nykyisiin oloihin Kuolajärvellä I, II ja III".
-1881, Muinaistutkija ja valtioarkelogi Hjalmar Appelgrenin matka vuonna 1877. Matkalla kerätystä aineistosta koottu teos: "Muinaisjäännöksiä ja Tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa".
-1887, Artturi Snellmanin (s.1864 - k.1924) keräämästä ja muiden selvityksistä (mm. J. J. Karvonen, K. Stenvik', N. Liaka, S. Castren) kasaama teos: "Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen aikakauskirja IX- Oulun kihlakunta". Kirjassa Kuusamon pitäjän, -ei Lapin alueen vaiheita.
-1914, G. A. Anderssonin (s.1854 - k.1925) keräämä, kasaama ja kokoama teos: "Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista".
-1930, W. J. G. Krogerus-Ritoniemen keräämä, kasaama ja kokoama kuvaus: Kuolajärven (Sallan) pitäjän Historia.
-1939, Samuli Paulaharjun teos, "Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää".
-1939, Samuli Paulaharjun teos, "Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää".
Tässä lista niistä merkittävimmistä pioneereista, jotka loivat ns. perustan historiantutkimukselle Koillis- ja että koko Itä-Lapin suunnalla.
MATKASTA:
Olen suunnitellut omaa, kesän tulevaa "kansantietouden kenttätutkimus"- eli "keräysmatkaa". Matkan olen ajatellut aloittavani Kesäkuun alkupuolella, vaan riippuu tämä tietty ilmankelistä että muutamista muista tekijöistä. Matkan tarkoitus on saada talletettua ja ylöskirjattua reitin välillä tavattavien kylien ja kohteiden eri vaiheista, menneisyyttä aina ammoisista ajoista viime vuosikymmenille saakka käsittelevän ajanjakson.
Matkan taitan polkupyörällä, mukanani laavuteltta, makuupussi, eväät, vaatteet ym. muut varusteet, nauhuri, kirjoitusvälineistö, puhelin verkkoyhteyksineen ja metallinetsin. Reittini kulkee Sallan Saijalta aina Hautajärvelle ja siitä Paloperälle, Posion puolelle ja siitä edelleen Kemijärvelle. Matkallani keräämäni aineisto olisi tarkoitus koota useammaksi eri teokseksi, joidenka tulisi valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
Ensimmäinen teos käsittelisi Sallan Kunnan puolella kerättyä ja koottua aineistoa. Teokseen lainaan ja viittaan kohtia lukuisten muiden tutkimuksista että teoksista. Ensimmäisen kirjan nimeksi lienee tulee: "Muinaisjäännöksiä ja Muisteluksia, Osio I, Sallan kunta", ja olisi se valmistuva tämän vuoden syksyn aikana. Toinen osio käsittelisi lienee Posiota, Kolmas osio lienee Kemijärveä. Suunnitelmissani olisi myöhemmin tulevaksi seuraavia matkoja:
Salla-Posio-Kemijärvi matka:
Sallan Saija- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta.
_
Kemijärvi-Pelkosenniemi matka:
Kuusamon matka:
No nämä edellämainitut retket ovat vielä pitkän suunnittelun ja laatimisen takana, ei mennä asioiden edelle. Sen sijaan Salla-Posio-kemijärvi matka on jo ajankohtainen.
Salla-Posio-Kemijärvi matka:
Sallan Saija- Mukkala- Raatikka- Särkelä- Kotala- Tuohikylä- Hanhikangas- Kelloselkä- Vaadinselkä- Salla- Sallatunturi- Onkamo- Hossoaapa- Selkälä- Kallunki- Niemelä- Hautajärvi- Levusjärvi (Taukopaikka)- Aholanvaara- Hirvasvaara- Karhujärvi- Morottaja- Paloperä- Posion Nolimo- Jumisko- (Peräposiontie) Irnijärvi- Ala-Askanjärvi- Lehtola- Äpräänniemi- Rytilahti- Hirvasjärvi- Soppela- Isokylä- Kallaanvaara- Sipovaara-Kemijärven Kaupungin keskusta- Halosenranta.
_
Kemijärvi-Pelkosenniemi matka:
-Kemijärven Halosenranta- Tohmo- Leväranta- Tapioniemi- Vuostimo- Kiemunkivaara- Saunavaara-Pelkosenniemi-Kairala-Luiro ja Aapajärvi.
_
Pelkosenniemi- Savukoski matka:
-Pelkosenniemi- Huotarinvaara- Lunkkaus- Viitaranta- Savukoski.
-Savukoski- Hihnavaara- Värriö- Seitajärvi- Tanhua- Kiurujärvi ja Martinkylä.
_
Kuusamon matka:
Sallan Hautajärvi- Oulanka- Ruvanaho- Ollilanjärvi- Ronttivaara- Käylä- Kurtinvaara- Tiermasjärvi- Juuma- Säkkilä- Kantojoki- virkkula- Suorajärvi- Vuotunki- Määttälänvaara- Multasniemi- Heikkilä- Kärpänkylä- Lämsänkylä- Kemilä- Mustaniemi- Sänkikangas- Kuusamo.
Teoksiini on tekeillä kyläkohtainen selvitys, perimä- ja muistitietojen kirjo. Teoksen tietty voisi julkaista aikaisemminkin, vaan ilmenisi siinä silloin suurempaa vaillinaisuutta. Tulevalle kesälle 2014 suunnitellut matkat ja erinäiset tutkimukset ovat tulevaa teosta ajatellen välttämättömät.
Aineistoa on nyt oleman jo runsaasti, vaan en ole tyytymässä vähäpätöiseen, oheiseen muistelukseen. Se mikä tehdään, tehdään kunnolla- pätee tässäkin asiassa. Osiossa pyrin käsittelemään eri kylien vaiheita aina varhaisimmista ajoista aina viime vuosikymmeniin, samalla esille tuoden omia kaivuita ja kenttätutkimuksia.
Aineistoa on nyt oleman jo runsaasti, vaan en ole tyytymässä vähäpätöiseen, oheiseen muistelukseen. Se mikä tehdään, tehdään kunnolla- pätee tässäkin asiassa. Osiossa pyrin käsittelemään eri kylien vaiheita aina varhaisimmista ajoista aina viime vuosikymmeniin, samalla esille tuoden omia kaivuita ja kenttätutkimuksia.
Jotenka, kyselen nyt neuvoja ja esityksiä tulevain kesän muinaisjäännösten, tarinain ja lyhykäisten muistelusten tallettamiseen. Asenteeni on seuraava: Talletetaan se, mitä vielä voi tallettaa, kaikki vanhain muistelus on arvokasta, ja se tulisi tallettaa pikimmiten, sillä saataisiin aikaan mitä tarkin ja laajin tekstinkirjo. Etsinnöissä ja talletusreissuilla on muistettava, että oli se sama, kuka sen tallettaa, oli kyseessä tarina tai irtain esine, on se kuiten paras tallettaa, sillä tavoin saamme säilytettyä kulttuurihistoriallisen perinteen.
Seuraavassa matkan -selonteossa tuon ilmi matkankulustani.
T: Niko Rytilahti.
T: Niko Rytilahti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)